Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakenne ja kehitys

Show full item record

Title: Kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakenne ja kehitys
Author(s): Männistö, Lauri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
Degree program: Master 's Programme in Forest Sciences
Specialisation: Forest ecology and management
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tämä tutkielma käsittelee valittujen kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakennetta, tilajärjestystä sekä niiden tulevaisuuden kehityksiä eri tavoin toteutettavilla taimikonharvennuksilla. Työ on osa Luonnonvarakeskuksen monivuotista SEKAVA-hanketta. Sekametsät ovat Suomessa harvinaisia puhtaiden havumetsien ollessa vallitsevia. Sekametsien suosimisella olisi kuitenkin lukuisia etuja yhden puulajin metsiin verrattuna. Sekametsällä voidaan pienentää tuhoriskiä, lisätä monimuotoisuutta ja metsien virkistysarvoa sekä hajauttaa taloudellista riskiä. Sekametsillä voidaan valmistautua myös ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin. Taimikkovaihe on kriittinen sekametsän kasvatuksessa, sillä mikäli sekapuusto menetetään, ei sitä saada takaisin saman kiertoajan aikana. Taimikonharvennus on merkittävä vaihe metsikön tulevaisuuden kannalta, sillä siinä määritetään metsän tilajärjestys ja puulajirakenne. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2021 mittaamalla Etelä- ja Keski-Suomen alueilta sekametsätaimikoita, joihin on tehty varhaisperkaus, muttei taimikonharvennusta. Metsiköissä mitattiin kaksi 500 m2:n ympyräkoealaa, joilta mitattiin jokainen kehityskelpoinen taimi. Kuhunkin mitattuun metsikköön simuloitiin neljä vaihtoehtoista taimikonharvennusta tarkoituksena selvittää eri taimikonharvennusten vaikutusta metsikön kehitykseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa taimikko harvennettiin puhtaaksi kuusikoksi, jossa runkoluku on 1800 r/ha. Toisessa vaihtoehdossa runkoluku pysyi samana, mutta puhtaan kuusikon sijaan metsikköön jätettiin 15 % koivua. Kolmannessa vaihtoehdossa koivun osuus oli 25 % ja neljännessä vaihtoehdossa 25 %, mutta metsikön tiheydeksi jätettiin 1600 r/ha. Taimikkovaiheen metsikkörakenteen tulee olla soveltuva, jotta sekapuustoisuus saadaan aikaan. Taimikossa tulee olla tarpeeksi laadukasta ja oikeassa kehitysvaiheessa olevaa lehtipuustoa, ja puuston täytyy olla jakautunut sopivasti. Mikäli jokin kasvatettavista puulajeista on huomattavasti kehityksessä edellä, kehityksessä perässä olevien lajien kehitys hidastuu tai pahimmillaan ne kuolevat. Sekapuusto ei myöskään saa olla omina ryppäinään, vaan sen tulee tasaisesti alueella. Tämän vuoksi tutkielmassa tarkasteltiin myös kehityskelpoisen puuston tilajärjestystä Ripleyn L- ja L12-funktioilla sekä lähinaapurianalyysilla ja mingling-indeksillä. Metsiköissä oli keskimäärin 3012 kehityskelpoista taimea hehtaarilla. Taimikoiden keskipituus oli 3,8 m. Koivut olivat keskimäärin kuusta edellä kehityksessä, mutta eivät kaikilla koealoilla. Osassa metsiköistä kuusen tiheys ei riittänyt puhtaan kuusikon kasvattamiseen. Kaikki metsiköt soveltuivat sekametsiksi taimiaineksen perusteella. Puuston tilajakauma oli niin ikään sekapuustolle sopiva, sillä viljelytaimet olivat istutuksesta johtuen tasaisesti järjestäytyneet, mutta koko metsikön mittakaavassa kuuset olivat sijoittuneet keskimäärin satunnaisesti. Luontaisesti syntyneet koivut puolestaan kasvoivat metsiköissä satunnaisesti järjestäytyneinä. Puulajit olivat sekoittuneet metsikköön keskenään satunnaisesti, eli ne eivät olleet omina ryhminään. Simulaatioiden perusteella eri taimikonharvennukset eivät juurikaan vaikuttaneet myöhempiin toimenpiteisiin tai kiertoaikoihin. Simulaatioiden lehtipuun osuus pysyi keskimäärin melko muuttumattomana kiertoajan kuluessa, mutta yksittäisissä metsiköissä muutokset olivat suuria. Lievä lehtipuusekoitus johti keskimäärin puhdasta kuusikkoa suurempaan hakkuupoistumaan, mutta erot eri simulaatioiden välillä olivat pieniä. Lehtipuusekoitus kuitenkin pienensi tukkiosuutta ja täten suurin tukkitilavuus saatiin keskimäärin puhtaan kuusikon vaihtoehdolla. Suurin tukkiosuus yhdistettynä kuusen parempaan kantohintaan johti siihen, että suurimmat tulot saavutettiin puhtaalla kuusikolla. Sekametsän kasvatus voi olla houkutteleva vaihtoehto metsänomistajalle, joka ei tavoittele suurinta mahdollista tuottoa vaan taloudellista turvaa, arvostaa myös ei-materiaalisia arvoja tai metsien monikäyttöä, taikka haluaa valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin.
Keyword(s): Sekametsä Simulaatio Tilajakauma Kehitys Kasvu Taimikonharvennus Sekapuusto Picea Abies Betula Pendula Motti Mingling Ripleyn L-funktio.


Files in this item

Files Size Format View
Mannisto_Lauri_maisterintutkielma_2022.pdf 4.705Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record