Diagnosing Mastitis in Automatic Milking Systems

Utaretulehdus on taloudellisesti merkittävin sairaus sekä ontumisen jälkeen toiseksi merkittävin hyvinvointiongelma lypsykarjataloudessa maailmanlaajuisesti. Utaretulehduksen diagnoosiin kuuluu aiheuttajapatogeenin tunnistaminen maidosta yhdistettynä samanaikaisiin muutoksiin muissa maidon parametreissä, kuten soluluvussa. Viimeisimmän raportin mukaan automaattilypsyyn (AMS) kuuluvien tilojen osuus Suomessa on jo 27 %, ja arviolta yli 50 % maidosta lypsetään lypsyrobotilla. Lypsyrobotilta saadaan runsaasti dataa, jota voidaan käyttää utaretulehduksen tunnistamiseen ja hallintaan tiloilla. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia, miten eri maidosta saatavat parametrit kuvaavat utaretulehdusta ja miten niitä voitaisiin käyttää utaretulehduksen diagnosoimiseksi. Perinteisin utaretulehduksen tunnistamiseen hyödynnettävä parametri on soluluku, joka kertoo somaattisten solujen lukumäärän millilitrassa maitoa. Somaattisten solujen lukumäärä (SCC) utarekudoksessa ja siten maidossa kasvaa utaretulehduksen aikana, mutta lukuun liittyy voimakas päivittäinen vaihtelu. SCC mitataan virallisen tuotosseurannan (DHI) yhteydessä, ja automaattilypsyyn on kehitetty solulukua mittaavia laitteistoja. Yleisin suoraan lypsyrobotilla mitattava parametri on sähkönjohtavuus (EC). EC mitataan neljänneskohtaisesti, mikä tekee siitä hyödyllisen neljännesten vertailussa. Kuitenkin myös siihen liittyy epävarmuustekijöitä. Lisäksi uudempana parametrinä hyödynnetään L-laktaattidehydrogenaasia (LDH), joka on useiden eri kudosten tulehduksesta kertova entsyymi. LDH on solulukua epäluotettavampi varsinaisen utaretulehduksen diagnosoinnissa, mutta LDH:n liittyy vähemmän päivittäisvaihtelua, ja siksi sen yhdistäminen solulukuun on kiinnostava työkalu utaretulehduksen tunnistamiseksi. Kuvailevassa tutkimusosiossa tarkasteltiin 24 lypsylehmän maidon AMS parametrejä 7 kuukauden ajalta kanadalaisella tutkimustilalla. Data oli rikkonainen ja utaretulehdustapauksia vähän, mutta tulokset kuvaavat hyvin eri parametrien ominaispiirteitä. LDH:n osalta havaittiin, että se on koholla erityisesti ensikoilla keskimäärin 35 vuorokauden ajan poikimisesta. Lisäksi todettiin, että utaretulehduslehmien LDH oli odotetusti korkeammalla kuin terveillä tai muuten kuin utaresairailla lehmillä. Kuitenkin LDH:n päivittäisvaihtelu yksittäisillä lehmillä oli odotettua suurempaa.