| dc.date.accessioned |
2022-05-17T12:11:48Z |
|
| dc.date.available |
2022-05-17T12:11:48Z |
|
| dc.date.issued |
2022-05-17 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/40599 |
|
| dc.title |
Rabies kissoilla - kirjallisuuskatsaus |
fi |
| ethesis.faculty |
Eläinlääketieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.faculty |
Veterinärmedicinska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/f3d16a17-630c-43fb-86ad-031dba66d6a9 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Ontto, Anita |
|
| dct.issued |
2022 |
xx |
| dct.abstract |
Rabies on maailmanlaajuisesti esiintyvä zoonoosi, joka aiheuttaa keskushermostosairautta ja johtaa kuolemaan. Sen aiheuttaa rhabdovirusten heimoon kuuluva hermohakuinen lyssavirus. Klassisen rabiesviruksen lisäksi myös esimerkiksi eurooppalaiset lepakkolyssavirukset (EBLV 1 ja 2) voivat tarttua lepakoiden, ihmisten sekä muiden eläinten välillä ja aiheuttaa rabiesta. Rabiekseen kuolee vuosittain arviolta 60 000 ihmistä, erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Tämän lisäksi yli 29 miljoonaa ihmistä saa vuosittain altistuksenjälkeisen rokotussarjan rabiesta vastaan. Arvion mukaan jopa 99 % ihmisten tartunnoista saadaan koiran pureman kautta.
Suomella on ollut vuodesta 1991 lähtien vapaa asema rabiesviruksen aiheuttaman tartunnan suhteen. Lepakkolyssavirusten aiheuttamaa rabiesta ja lyssavirusvasta-aineita Suomessa on kuitenkin todettu lepakoilla. Suomen rajanaapurissa Venäjällä rabiesta esiintyy runsaasti sekä kotieläimissä että villieläimissä, ja se on Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) luokittelun mukaan rabieksen suhteen korkean riskin maa. Tämän vuoksi Suomen kaakkoisrajalla levitetään vuosittain syöttirokotteita, joilla rabieksen leviäminen villieläinten mukana Suomeen pyritään estämään.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on antaa ajantasainen yleiskuva rabieksesta, kartoittaa rabieksen erityispiirteitä kissoilla ja tarkastella kissojen aiheuttamaa riskiä ihmiselle. Rabiesta raportoidaan esiintyvän kissoilla harvemmin kuin koirilla. Poikkeuksena tähän on kuitenkin esimerkiksi Yhdysvallat, jossa tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi koirien tehokkaamman rokottamisen myötä. Kissojen erilaiset elintavat, käyttäytyminen sekä taudinkuva voivat teoriassa aiheuttaa ihmiselle koiriakin suuremman riskin. Moni kissa ulkoilee vapaana ja voi tämän vuoksi olla kosketuksissa villieläinten, kuten lepakoiden, kanssa. Jopa yli 90 % kissoista sairastaa rabieksen raivoisassa muodossa, mikä voi altistaa ihmisen puremille.
Tässä tutkielmassa pohditaan, millaisia mahdollisia uhkatekijöitä Suomella on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa rabieksen suhteen erityisesti kissoihin liittyen. Ruokaviraston teettämässä tutkimuksessa havaittiin vuonna 2018, että suurella osalla Suomeen ulkomailta tuoduista koirista oli jopa kokonaan puuttuvat rabiesvasta-aineet. Tätä tulosta voi oletettavasti soveltaa myös tuotuihin kissoihin, mutta asiaa ei ole ainakaan toistaiseksi tutkittu. Tuoreimpana uhkatekijänä Suomen rabiestilanteen suhteen on poikkeussäännöt Ukrainan sotaa pakenevien pakolaisten lemmikkien tuonnissa. Eläimet voivat saapua Suomeen jopa ilman rabiesrokotusta, ja niiden rokottamista Suomen puolella on vaikeaa kontrolloida.
Kissojen rabieksesta puhutaan selkeästi vähemmän kuin koirien rabieksesta, joten tämä tutkielma kokosi kissoihin liittyvää tutkittua tietoa rabieksesta. Kissojen merkitys rabieksen tartuntalähteenä voi tulevaisuudessa korostua muun muassa koirien tehokkaamman rokottamisen myötä. Siksi on tärkeää, että kissojen rabieksesta olisi paremmin tietoa saatavilla. |
fi |
| dct.subject |
kissa |
|
| dct.subject |
rabies |
|
| dct.subject |
rabies virus |
|
| dct.subject |
rabies in cats |
|
| dct.subject |
lyssavirus |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Anna-Maija Virtala, Kristiina Suominen |
und |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:4b6d90f9-5030-42db-a9ce-584471e38247 |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2022-04-11 11:47:31:737 |
|
| ethesis.principalprofessor |
Anna-Maija Virtala |
und |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202205171955 |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Degree Programme in Veterinary Medicine |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Utbildningsprogrammet i veterinärmedicin |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH90_001 |
|
| ethesis.department.primary |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/ela-1 |
|
| ethesis.department.primary |
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto |
fi |
| ethesis.department.primary |
Department of Veterinary Biosciences |
en |
| ethesis.department.primary |
Avdelningen för veterinärmedicinska biovetenskaper |
sv |
