Tämä maisterintutkielma käsittelee kansallissosialistisen Saksan propagandavaikuttamisen keinoja sekä propagandan sisältöjä sota-ajan Helsingissä vuosina 1940–1944. Vaikuttamisen keinojen ja propagandan sisältöjen tutkimisen ohella tutkielmassa keskitytään laajempaan suomalaisten ja saksalaisten välisen kanssakäynnin tarkasteluun sota-ajan Helsingissä sekä pyritään havainnoimaan maailmansodan yleistilanteen vaikutuksia Saksan Suomeen ohjaamassa propagandavaikuttamisessa.
Tutkielman erityispiirteenä on lähteiden moninaisuus, käsittäen sekä kirjallisia että kuvallisia esityksiä. Tutkimuskirjallisuuden ohella tutkimusaineisto muodostuu sotavuosina julkaistuista suomalaisista sanomalehtiaineistoista, aikalaispäiväkirjoista sekä mielialaraporttien koosteista. Kirjallisen aineiston ohella tutkielmaa varten on rajatusti valikoitunut kuvallisia esityksiä visualisoimaan propagandan eri muotoja. Tutkimuskirjallisuuden sekä käytettävissä olevan tutkimusaineiston kautta tutkielmassa pystytään paikantamaan saksalaisia propagandatuotteita sekä niiden ilmenemismuotoja sota-ajan Helsingissä.
Tutkimus selvittää propagandatutkimuksen perinteisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen, mitä erilaisia propagandatuotteita saksalaiset loivat käytettäviksi, näytettäväksi ja koettavaksi sota-ajan Helsingissä. Lisäksi tutkielmaa varten on laadittu aineiston analyysityökalu, yhteistoiminnallisen viestinnän analyysikehikko. Menetelmää hyödyntäen pyritään luomaan kokonaiskuva siitä, miten suomalaiset ja saksalaiset harjoittivat vuorovaikutuksellista kanssakäyntiä. Tutkielman analyysiosuus pyrkii myös osoittamaan, miten maailmansodan yleistilanne vaikutti saksalaiseen propagandaan sekä suomalais-saksalaiseen yhteistoimintaan.
Tutkielmasta selviää, että keskellä sotatilaa erityisesti pehmeisiin asiasisältöihin kiedotut saksalaiset propagandatuotteet levisivät myös Helsinkiin palvellen Saksan propagandistista etua mielialojen muokkaustyössä.
