Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Nanokiteet, ko-kiteet ja ko-amorfiset systeemit indometasiinin liukoisuuden parantamisessa

Show full item record

Title: Nanokiteet, ko-kiteet ja ko-amorfiset systeemit indometasiinin liukoisuuden parantamisessa
Author(s): Lahti, Aapeli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Degree program: Master 's Programme in Pharmacy
Specialisation: Pharmaceutical technology
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Lääkeaineiden niukkaliukoisuus on yhä enemmän esiintyvä ongelma lääketeollisuudessa. Erityisesti BCS ryhmän II lääkeaineet ovat potentiaalisia liukoisuusominaisuuksia parantaville menetelmille. Tässä työssä näistä menetelmistä keskitytään nanokiteen, ko-kiteen ja ko-amorfisen systeemin muodostukseen ja lääkeaineena käytetään inodmetasiinia (BCS ryhmä II). Kyseisillä menetelmillä on onnistuttu parantamaan indometasiinin liukoisuusominaisuuksia, mutta vertailevia tutkimuksia ei ole aiemmin tehty. Nanokide valmistettiin märkäjauhamalla käyttäen poloksameeri 188 -stabilisaattoria. Ko-kiteen valmistuksessa käytettiin liuottimen haihdutus -menetelmää ja ko-muodostajana sakariinia. Ko-amorfisten systeemien ko-muodostajina käytettiin l-tryptofaania ja sitruunahappoa ja valmistus toteutettiin kuulamyllyllä jauhamalla. Karakterisointimenetelmillä (DLS, DSC ja XRPD) oli mahdollista todentaa nanokiteillä ja ko-kiteillä halutut ominaisuudet (partikkelikoko ja kiderakenne). Ko-amorfinen systeemi ei työssä käytetyllä menetelmällä saavuttanut amorfista rakennetta kummallakaan ko-muodostajalla. Vaikka jauhe osittain muuttui kellertäväksi (viitaten amorfiseen indometasiiniin) olivat XRPD:n ja DSC:n tulokset kiteiselle aineelle tyypillisiä. Nanokiteellä ja ko-kiteellä saavutettiin puhdasta indometasiinia parempi ominaisliukenemisnopeus sekä liukenemisnopeus jauheesta lapamenetelmällä. Systeemien välisessä vertailussa huomattiin, että nanokiteellä oli parempi liukenemisnopeus molemmissa kokeissa. Ero on selkeämmin nähtävissä lapamenetelmässä: pieni partikkelikoko mahdollistaa suuren suhteellisen pinta-alan liukenemista varten. Systeemien fysikaalista stabiilisuutta tutkittiin yhdeksän kuukauden ajan suljetussa muoviastiassa laboratorio-olosuhteissa (huoneenlämpö ja normaali ilmankosteus). Kummassakaan systeemissä ei ollut nähtävissä kiderakenteen muutoksia. Nanokiteillä oli havaittavissa lievää partikkelikoon kasvua, mikä on selitettävissä ennen koetta tehdyn sekoituksen tehottomuudella
Poor solubility of drugs is an increasingly occurring phenomena in pharmaceutical industry. BCS class II APIs are a potential group for methods aiming to enhance solubility and dissolution. Of these methods in this work the focus is on nanocrystals, cocrystals and co-amorphous systems and their ability to enhance the dissolution of indomethacin (BCS class II). Previously mentioned methods have successfully increased the solubility and dissolution of indomethacin but there is a lack of comparative studies. Nanocrystals were formed by wet milling using poloxamer 188 as a stabilizer. Cocrystals were created by solvent evaporation method using saccharin as the coformer. Ball milling was used to create co-amorphous systems with l-tryptophan and citric acid as the coformers. With the characterization methods used in the study (DLS, DSC and XRPD) it was possible to verify that nanocrystals and cocrystals had the desired properties. For co-amorphous systems it was not possible to obtain amorphous form with the methods used in this study. Even though the powder had slightly changed colour towards yellow (pointing to amorphous indomethacin), XRPD and DSC showed results typical to crystal material. Nanocrystal and cocrystal showed faster intrinsic dissolution rate and dissolution from powder in paddle method compared to bulk indomethacin. Compared to cocrystals, even faster dissolution rates were obtained by nanocrystals in both dissolution studies. The difference between the systems was more noticeable in paddle method: small particle size leads to larger relative surface area for dissolution. Physical stability was tested for nine months in laboratory circumstances (room temperature and normal humidity) in a closed plastic container. Neither system showed any changes in crystal form. For nanocrystals slight increase in particle size was observed which is due to the ineffective agitation before the particle measurement.
Keyword(s): Indometasiini nanokide ko-kide ko-amorfinen systeemi liukenemisnopeus


Files in this item

Files Size Format View
Lahti_Aapeli_tutkielma_2022.pdf 1.796Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record