Thawing induced release of old methane from two subarctic permafrost peatlands

Suot ovat monimuotoisia ekosysteemeitä, jotka eivät pelkästään vastaa ulkoisiin muutoksiin vaan myös vaikuttavat niiden ympäristöön. Ikiroutasuot ovat merkittävä osa globaalia hiilen (C) kiertoa, sillä ne sisältävät noin 200 Pg hiiltä. Ikiroudan sulaessa tämä hiili voi vapautua joko metaanina (CH4) tai hiilidioksidina (CO2). Tämän lisäksi suot muodostavat myös dityppioksidia (N2O). Ilmaston lämpeneminen voi muuttaa suot hiilen nieluista sen lähteiksi. Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi soiden hiilidynamiikkaan. Ikiroudan sulaessa nämä ympäristöt voivat kehittyä joko märemmiksi tai kuivemmiksi. Turpeen hajoaminen kuivissa olosuhteissa voi aiheuttaa vahvan ilmastollisen takaisinkytkennän hiilidioksidipäästöjen muodossa. Märät olosuhteet puolestaan voivat kasvattaa metaanipäästöjä. Topografian ja hydrologian kautta ikirouta vaikuttaa myös soiden kasvillisuusdynamiikkaan. Tässä tutkielmassa tarkastelen turveprofiileita, jotka on kerätty kahdelta subarktiselta ikiroutasuolta Suomen Kevosta ja Norjan Karlebotnista. Nämä turveprofiilit sisältävät näytteitä jäätymättömästä aktiivikerroksesta sekä ikiroudasta. Näytteistä analysoitiin kasvillisuuskoostumus sekä turpeen ominaisuudet (C ja N pitoisuus, C/N suhde sekä tilavuuspaino), tämän lisäksi näytteet 14C -ajoitettiin ja inkuboitiin. Työn tarkoituksena oli simuloida lämpimämpää ilmastoa, jolle nämä ekosysteemit tulevat altistumaan tulevaisuudessa, sekä tarkastella kuinka ne vastaavat muutokseen. Tarkastelun kohteena olivat soiden kolme merkittävintä kasvihuonekaasua, CH4, CO2 ja N2O. Ikiroutanäytteet osoittivat potentiaalia niin CH4- kuin CO2-päästöille, kun taas aktiivikerros vapautti pelkästään CO2. CH4-päästöjen tulkittiin edustavan vanhaa CH4, kun taas CO2 päästöt tulkittiin turpeen tuottamiksi.