Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

”Ilmastoahdistus on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen” : Ilmastoahdistus suomalaisissa podcastkeskusteluissa

Show full item record

Title: ”Ilmastoahdistus on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen” : Ilmastoahdistus suomalaisissa podcastkeskusteluissa
Author(s): Oikarinen, Kaisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Degree program: Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Specialisation: Environmental Change
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kehyksiä ilmastoahdistus saa kahdeksassa, vuonna 2021 julkaistussa suomalaisessa podcast-jaksossa. Näin pyritään lisäämään ymmärrystä ilmastoahdistuksen ilmiöstä, sekä siitä, millaisia kehystyksiä aihe mediassa saa. Tutkimus on tehty laadullisella kehysanalyysilla, joka perustuu Erwin Goffmanin (1974) kehittämään kehysteoriaan ja sen myöhempiin sovellutuksiin. Lyhyesti sanottuna, tutkimus pohjaa siihen olettamukseen, jossa median tavat kehystää ja esittää jokin aihe tai asia ohjaavat sitä, millä tavalla asiat meille esitetään ja millaisina me asiat näemme. Tutkimuksen aineisto kerättiin suoratoistopalvelu Spotifysta, Yle Areenasta ja Suplasta. Kehyksien muodostamisessa hyödynnettiin Robert Entmanin (1993) median kehysanalyysin periaatetta, jossa kehyksillä on neljä tarkoitusta: Ongelmien määritteleminen, ongelman aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen, moraalisten arvioiden tekeminen sekä ratkaisujen ehdottaminen. Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme kehystä, jotka nimettiin luonnollisen ilmastoahdistuksen, ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä sekä ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa kehyksiksi. Jokainen kehys kuvaa omalla tavallaan sitä, millaisena ilmastoahdistus nähdään viime aikaisissa podcast-keskusteluissa. Luonnollisen ilmastoahdistuksen kehyksessä korostuvat näkemykset siitä, kuinka ilmastoahdistus voidaan nähdä luonnollisena ja normaalina, sekä hyvänä reaktiona motivoivan vaikutuksensa kautta. Kaiken kaikkiaan kehys kuvaa ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiön monitahoisuutta ja yksilöllisyyttä, sekä pyrkii vahvistamaan näkemyksiä siitä, mitä ilmastoahdistus on ja mitä se ei ole. Lisäksi ilmastoahdistuksen sisältämä ahdistus sana kyseenalaistetaan. Ilmastoahdistus sukupolvikysymyksenä - kehys avaa puolestaan näkemyksiä nuorten ilmastoahdistuksen syihin ja korostumiseen, sekä ottaa kantaa aikaisempaan ilmastoahdistuskeskusteluun, joka joidenkin keskustelijoiden mielestä näyttäytyi ilmiötä vähättelevänä. Kokonaisuudessaan kehyksessä kuitenkin korostuu näkemys siitä, että ilmastoahdistus ei ole vain nuoria koskettava asia, vaikka se tällä hetkellä korostuu ja ilmenee eniten nuoremmissa sukupolvissa. Kehys ilmastoahdistus tarvitsee vertaistukea, käsittelyä ja toimintaa, tuo esiin keskustelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia liittyen ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja lievittämiseen, sekä osallistuu keskusteluun koskien ilmastotekojen merkityksellisyyttä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että ilmastoahdistus saa vuonna 2021 julkaistuissa, suomalaisissa podcastkeskusteluissa monia eri sävyjä ja ilmastoahdistusta käsitellään niissä laajasti. Ja vaikka keskustelijoiden näkemykset ovat pitkälti linjassa ilmastoahdistusta käsittelevien julkaisujen kanssa, muutamia kiinnostavia ja tutkimattomiakin näkökulmia ja kehystyksiä ilmenee. Osaltaan tutkimuksen tulokset täydentävät kuvaa siitä, miten valtavirtamediaa hitaammat lajityypit – kuten podcastit – mukautuvat muualla esitettyihin määritelmiin ja kehystyksiin, mutta myös täydentävät niitä. Tällöin podcast-keskustelujen voidaan nähdä tarjoavan vaihtoehtoisia kehyksiä, jotka osittain haastavat ja täydentävät julkisuudessa hallitsevia kehyksiä.
This study examined the framing of climate anxiety in eight Finnish podcast episodes published in 2021. The aim is to increase understanding of the phenomenon of climate anxiety and explore what kind of frames the topic receives in the media. The study was conducted with qualitative frame analysis based on the frame theory developed by Erwin Goffman (1974) and its subsequent applications. In short, this research is based on the assumption that the way media is framing and presenting topics or things guide the way they are presented to us and how we see them. The data for this thesis was collected from the streaming service Spotify, Yle Areena, and Supla. The frames were formed using Robert Entman's (1993) principle of media frame analysis, in which frames can have four purposes: to identify problems, to identify the causes of the problem, to make moral judgments, and to suggest solutions. The study resulted in three frames named: The natural climate anxiety frame, the climate anxiety as a matter of generations frame, and the climate anxiety need peer support, dealing with, and action frame. Each frame describes how climate anxiety is perceived in recent podcasts. The frame natural climate anxiety highlights views on how climate anxiety can be seen as a natural and normal, and through its motivating effect as a good reaction. Overall, the frame illustrates the complexity and individuality of the phenomenon of climate and environmental anxiety and seeks to reinforce views on what climate anxiety is and is not. In addition, the word anxiety is being questioned. Climate anxiety as a matter of generations - the frame, in turn, opens up insights into the causes and underlining of climate anxiety among young people and takes a stand on a previous debate on climate anxiety, which some commentators found to be downplaying. Overall, the framework emphasizes that climate anxiety is not just a matter for young people, although it is currently most manifested in the younger generations. The frame of climate anxiety needs peer support, dealing with, and action highlights the views and experiences of the interviewers and guests in addressing and mitigating climate anxiety and responds to the debate on the relevance of climate action. In the light of the results, climate anxiety gets many different tones and is dealt with extensively in Finnish podcast episodes published in 2021. And while the views of the discussions are mostly in line with publications on climate anxiety, a few intriguing and unexplored perspectives and frames emerge. The study also confirms how media that are slower than mainstream media - such as podcasts - have to settle in part in the field of primary definitions and frames. In this case, podcast discussions can provide alternative frames that challenge and complement the frames that dominate the public.
Keyword(s): ilmastoahdistus kehysanalyysi podcast ympäristöviestintä ilmastoviestintä


Files in this item

Files Size Format View
Oikarinen_Kaisa_Tutkielma_2022.pdf 1.018Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record