Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

„Europa… niemand wartet dort auf uns.” Flucht und Fremdheit in den Graphic Novels von Ville Tietäväinen und Reinhard Kleist

Show full item record

Title: „Europa… niemand wartet dort auf uns.” Flucht und Fremdheit in den Graphic Novels von Ville Tietäväinen und Reinhard Kleist
Author(s): Ovaskainen, Vilma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts
Degree program: Master's Programme in Languages
Specialisation: German Language and German Speaking Culture
Language: German
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tutkielman tavoitteena on tutkia pakoa ja vierautta kahdessa sarjakuvaromaanissa. Tutkimuskysymyksenä on: mitä paon ja vierauden teemaan kuuluu ja miten teema esitetään käyttäen sarjakuvaromaaneille tyypillisiä keinoja kuvassa ja tekstissä? Toisena kysymyksenä on: mitä samanlaista ja erilaista teoksissa on suhteessa pakoon ja vierauteen? Aineistona käytetään sekä saksankielistä että suomenkielistä sarjakuvaromaania. Reinhard Kleistin 2017 ilmestynyt teos ”Der Traum von Olympia” perustuu tositapahtumiin ja kertoo somalialaisen juoksijan Samia Yusuf Omarin paosta ja sen yrityksestä Eurooppaan. Toinen aineiston sarjakuvaromaani ”Näkymättömät kädet” (2011) perustuu kirjailija Ville Tietäväisen tekemään tarkkaan tutkimustyöhön maahanmuutosta. Teos on sekoitus fiktiota ja todellisuutta ja käsittelee päähenkilö Rashidin pakoa kotimaastaan Marokosta Espanjaan laittomaksi pakolaiseksi. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat vieraus ja kulttuuri, jotka liittyvät keskeisesti teoksien teemaan. Tutkielman menetelmänä on käytetty sekä teema-analyysia että sarjakuva-analyysia. Teema-analyysin avulla tutkittiin vierauden ja paon käsitteitä sekä niiden ilmaantuvuutta teoksissa. Myös keinot, joilla vierautta ja pakoa kuvataan, kuuluivat teema-analyysiin. Sarjakuva-analyysissa keskiössä olivat sarjakuvalle tyypillisten keinojen käyttäminen vierauden ja paon kuvauksessa. Tutkimuksen tuloksena oli, että teokset ovat samanlaisia suhteessa pakenemisen syyhyn. Molemmissa teoksissa henkilöt pakenevat tavoitteenaan paremmat mahdollisuudet elämään. Myös paremman elämän tarjoaminen kotimaahan jääneelle perheelle oli keskiössä. Pakoon päätymiseen vaikutti myös kotimaan tilanne. Teokset erosivat toisistaan pakomatkan suhteen. Kleistin teoksessa pako kesti huomattavasti kauemmin kuin Tietäväisen teoksessa. Kleistin teoksessa päähenkilö ei myöskään koskaan päässyt Eurooppaan, jolloin elämää pakolaisena Euroopassa ei kuvattu teoksessa. Tältä osin teoksia ei siis pystytty vertailemaan. Teosten erilainen sisältö tarjosi kuitenkin kattavan kuvan pakolaisten elämästä paossa ja kohdemaassa. Tutkimuksen muihin tuloksiin kuului, että etenkin muut pakolaiset muodostuivat tärkeiksi päähenkilöille, eivätkä paikalliset suhtautuneet kovinkaan positiivisesti pakolaisiin. Sarjakuvalle tyypillisiin keinoihin kuului paon ja vierauden kuvaus etenkin värien, symbolien ja paneelien avulla. Paon negatiivisia piirteitä kuvattiin esimerkiksi tummilla väreillä. Symboleista supersankarifiguuri ja juoksemiseen sekä olympialaisiin liittyvät symbolit kuvasivat paon tarkoitusta. Takaapäin ja kasvottomina esitetyt pakolaiset kuvasivat pakolaisten näkymättömyyttä. Tulokset tarjoavat tietoa elämästä paossa sekä tietoa siitä, miten vieraus ja pakolaisuus esitetään kirjallisuudessa.
Keyword(s): interkulttuurinen kirjallisuus kirjallisuudentutkimus saksankielinen kirjallisuus sarjakuvat sarjakuvaromaanit


Files in this item

Files Size Format View
Ovaskainen_Vilma_maisterintutkielma_2022.pdf 15.75Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record