Tässä tutkielmassa tarkastelen japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä ja suhteita Japanin alueellisiin murteisiin. Tutkielma on kansandialektologinen tutkimus, jossa määrittelen ja rajaan opiskelijoiden murteisiin liittyviä asenteita tarkastelemalla opiskelijoiden kulttuuritietämystä ja murteisiin liittyviä mielikuvia. Sen lisäksi käsittelen opiskelijoiden suhdetta murteisiin, tuoden esille heidän näkemyksiään niiden käytöstä. Vertailen tutkimuksessa kartoitettua aineistoa kahdesta näkökulmasta, jotka ovat informanttien sukupuoli sekä heidän asuinalueensa ja sen ympäristö.
Tutkielma hyödyntää Pierre Bourdieun teoriaa kielellisestä pääomasta. Bourdieun teorian avulla analysoin ja määrittelen japanilaisten alueellisten murteiden kielellistä pääomaa, pyrkien rajaamaan murteita niiden kielellisen arvon perusteella yliopistoympäristössä. Tutkielman aineisto on koottu käyttäen internet-kyselyä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat murteet pääsääntöisesti positiivisina ja suurin osa opiskelijoita käyttää murteita. Sen lisäksi, opiskelijan sukupuoli sekä asuinalue ympäristöineen vaikuttavat murteisiin liittyvien mielikuvien muodostumisessa. Asuinalue vaikuttaa opiskelijan sukupuolta voimakkaammin. Murteita käytetään tilanteissa, joissa puheen kuulija koetaan läheisenä, sekä tilanteissa, joissa puhuja kokee tilanteen olevan murteille sopiva ympäristö. Naispuoliset opiskelijat kokevat murteet miesopiskelijoita positiivisempina, kun taas miesopiskelijat kokevat murteet luonnollisempana.
Kerätyn datan perusteella japanilaiset yliopisto-opiskelijat kokevat Kyushuun-, Kansain- jaTohokun-alueen murteet kaikista positiivisimpina murteina. Näiden alueellisten murteiden avulla opiskelijat pystyvät yliopistoympäristössä keräämään eniten kielellistä pääomaa verrattuna muihin murteisiin. Koska murteiden selkeys vaikuttaa kielellisen pääoman arvon muodostumiseen, Kyushuun- ja Kansain alueelliset murteet ovat Tohokun alueellisia murteita arvokkaampia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös opiskelijan asuinpaikan sijainti vaikuttaa murteiden kielellisen arvon muodostumisessa. Opiskelijat kokevat omaa asuinaluetta ympäröivät murteet hieman muita murteita positiivisempina ja täten kielellisesti arvokkaampina.
