Apteekkitoiminnan digitalisaatio osana terveydenhuollon digitalisaatiota : aikuisväestön halukkuus digitaalisten apteekkipalveluiden käyttöön
Title: | Apteekkitoiminnan digitalisaatio osana terveydenhuollon digitalisaatiota : aikuisväestön halukkuus digitaalisten apteekkipalveluiden käyttöön |
Author(s): | Pihlajakoski, Marjo |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
Degree program: | Master 's Programme in Pharmacy |
Specialisation: | Social pharmacy |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2022 |
Abstract: |
Lääkeasioiden uudistuksen yhtenä osa-alueena on kehittää digitaalisia työvälineitä ja palveluita sekä ammattihenkilöiden että lääkkeiden käyttäjien tarpeisiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia väestön näkemyksiä apteekkien uusista tulevaisuuden digipalveluista, joilla edistetään rationaalista lääkehoitoa ja yhteistyötä lääkehoidon toteutusprosessiin osallistuvien välillä. Lisäksi tutkittiin digipalveluiden käyttöhalukkuuteen yhteydessä olevia tekijöitä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin VN TEAS -selvitystä ”Lääkevalmisteiden hintakilpailun aktivointi ja väestön odotukset apteekkitoiminnalle” varten vuonna 2020 tehtyä valtakunnallista väestökyselyä 18–79-vuotiaille (verkkokysely, n=1650). Väestökyselyn aineiston edustavuus oli muutoin hyvä, paitsi korkeakoulutetut olivat yliedustettuina. Aineistosta keskityttiin apteekkien digitaalisia palveluita käsitteleviin kysymyksiin, jotka jaettiin seuraaviin aihealueisiin summamuuttujien muodostamiseksi: lääkkeiden hankkiminen (4 muuttujaa), asiakkaan yhteydenpito apteekkiin ja terveydenhuoltoon (2 muuttujaa), apteekin ja terveydenhuollon yhteydenpito asiakkaaseen (4 muuttujaa) ja omahoidon tuen palvelut (12 muuttujaa). Summamuuttujien yhteyttä taustamuuttujiin tutkittiin ristiintaulukoinnin ja Khiin neliötestin avulla. Yksittäisiä väittämiä tarkasteltiin suhteellisen frekvenssijakauman avulla.
Enemmistö (85–90 %) vastaajista suhtautui myönteisesti mahdollisuuteen lähettää sähköisesti viestejä asiakkaan, apteekin ja muun terveydenhuollon yhteisen yhteydenpitokanavan, kuten Omakannan kautta sekä asiakkaan ja apteekin aktiiviseen mahdollisuuteen päivittää lääkehoitoon liittyviä tietoja sähköiseen palveluun. Useat pitkäaikaissairaudet, lääkkeiden käyttö ja suuremmat lääkekulut lisäsivät vastaajien myönteistä suhtautumista sähköiseen viestintäkanavaan. Kolme neljäsosaa (76 %) vastaajista oli halukkaita käyttämään sähköisiä lääkkeiden hankintapalveluita. Nuoremmat (18–34-vuotiaat) olivat kiinnostuneempia kuin iäkkäämmät. Sähköinen omahoidon tuen palvelu jakoi vastaajien mielipiteitä. Reilu puolet vastaajista oli halukas käyttämään ensisijaisesti ainakin yhtä omahoidon tuen etäpalvelua tutkituista vaihtoehdoista. Myönteisemmin suhtautuvia olivat 18–34-vuotiaat (69 %), korkeakoulutetut (62 %), Etelä-Suomen läänin alueella (60 %) ja pääkaupunkiseudulla asuvat (67 %). Apteekin verkkopalvelun kautta etäpalvelun ensisijaisesti valinneista vastaajista 55 % oli halukas hakemaan neuvoa ajantasaisen lääkityslistan laatimiseen.
Tutkimuksen perusteella väestöllä on halukkuutta apteekkien uusien sähköisten palvelujen käyttöön. Erityisesti halukkuutta on käyttää asiakkaan, apteekin ja muun terveydenhuollon yhteistä sähköisistä viestintäkanavaa sekä apteekin ja asiakkaan aktiivista mahdollisuutta päivittää lääkehoitoihin liittyviä tietoja esimerkiksi Omakantaan. Halukkuus hakea ensisijaisesti apteekin verkkopalvelusta omahoidon tukea oli vähäisempää kuin muista etäpalveluista ja keskittyi lääkelistan laatimiseen. Jatkossa olisi hyvä tutkia, miten sähköisen omahoidon tuen käyttöä saataisiin lisättyä ja mitä palveluita voitaisiin tarjota apteekin verkkopalvelun kautta. Sähköisiä palveluita kehitettäessä tulee ottaa huomioon palvelun käyttäjän tarpeet, jotta palvelut voidaan kohdentaa oikealle käyttäjäryhmälle.
Operations of pharmaceutical supply chain and medication management practices will be evaluated as part of the ongoing social and health services reform in Finland. One of the goals is to develop digital medication management tools and services to meet the needs of both healthcare professionals and medicine users. The aim of this study was to examine population's willingness to use on new digital services by community pharmacies to promote rational pharmacotherapy and to support cooperation between those involved in the medication use process.
The material for this study consisted of the national population survey conducted in 2020 for the VN TEAS report “Activation of price competition for pharmaceutical products and the population's expectations for pharmacy operations” (online survey for 18–79-year-old adults, n = 1650). The survey respondents represented well the target population expect those with higher educational level were over-represented. The current study focused on questions related to digital medication management services provided by community pharmacies, which were divided into the following 4 topics to form sum variables: 1) purchasing and dispensing process of medicines (4 items), 2) customer`s communication with pharmacy and health care personnel (2 items), 3) pharmacy and healthcare personnel`s communication with the customer (4 items) and 4) support services for medication self-management (12 items). The associations of the background variables to the sum variables were calculated using cross-tabulation and the Chi-Square test. Frequencies and percentages were used to present.
The majority (85–90%) of the respondents were in favor of the possibility of sending messages electronically between the customer, the community pharmacy and other healthcare personnel by using a shared communication channel, such as My Kanta to update medication information online. Multimorbidity, medication use, and higher medication costs increased the respondent’s positive attitude towards the electronic communication channel. Three-quarters (76%) of respondents were willing to use electronic medicine purchasing and dispensing services. Younger respondents (18–34 years) were more interested in these services than older ones. The electronic medication self-management support services had more discrete opinions among respondents. More than half of the respondents indicated their strong willingness to use at least one of the medication self-management support online services listed in the survey instrument. Those aged 18–34 years (69%), those with higher education (62%), those living in the Province of Southern Finland (60%) and those living in the Helsinki Metropolitan Area (67%) were more positive than others. Of the respondents who opted for pharmacy's remote online services, 55% were willing to seek advice for reconciling their medication list.
According to the survey, Finnish adults are willing to use new electronic services by community pharmacies. In particular, they were willing to use a shared electronic communication channel between the customer, the pharmacy and other healthcare personnel, such as MyKanta to update information related to their medication. The willingness to have support self-care support for medication self-management primarily from the pharmacy's online services was lower than the willingness to use online purchasing and dispensing services. Of the remote medication self-management services medication reconciliation had the highest demand. Future research should focus on enhancing use of electronic medication self-management services provided by community pharmacies. Further research should also be targeted to understand medicine user needs for support as it may vary between patient groups, requiring segmentation of services.
|
Keyword(s): | apteekki apteekin toiminta apteekkipalvelut digitaaliset palvelut väestökysely demografiset tekijät |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Pihlajakoski_Marjo_Pro gradu_2022.pdf | 1005.Kb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [577]