Osallisten asemaan vaikuttavia tekijöitä täydennysrakentamisprojekteissa : kaupunkisuunnittelijoiden näkökulma asemakaava- ja kaavarunkosuunnittelusta
| Title: | Osallisten asemaan vaikuttavia tekijöitä täydennysrakentamisprojekteissa : kaupunkisuunnittelijoiden näkökulma asemakaava- ja kaavarunkosuunnittelusta |
| Author(s): | Toikkanen, Tommi |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science |
| Degree program: | Master 's Programme in Urban Studies and Planning |
| Specialisation: | USP Plans |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Tutkielmani käsittelee osallisten aseman määrittämistä täydennysrakentamista tavoittelevissa asemakaavoitus- ja kaavarunkosuunnitteluprojekteissa. Täydennysrakentaminen korostuu suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa samalla kun osallistavan suunnittelun käytännöt ovat kehittyneet. Monitulkintainen maankäyttö- ja rakennuslaki tekee kuitenkin myös osallisten määrittämisestä ja osallistavasta suunnittelusta monitulkintaista, jolloin on tarpeellista tutkia, mitkä asiat vaikuttavat osallisten aseman määrittämiseen käytännön suunnitteluprojektien perusteella. Tutkimuskysymyksiäni ovat, miten osallisten asema määritetään kyseisissä projekteissa, ja miten osallisten aseman määrittämisen tavat eroavat asemakaavoitusprojektin ja kaavarunkosuunnitteluprojektin välillä. Tutkin ilmiötä asiantuntijahaastatteluiden sekä suunnitteluprojektien osallistavan suunnittelun vaiheeseen liittyvien dokumenttien perusteella. Tutkielmani tavoitteena on havaita osallisten aseman määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä ja käytäntöjä.
Osallistavan suunnittelun kasvavan merkityksen lisäksi kaupunkisuunnitteluun liittyvä päätöksenteko on hajautunut yhä useammalle taholle samalla kun kaupunkiseuduilla tavoitellaan kasvua osana globaalin kilpailun maailmaa. Suunnitelmiin liittyy siten useita tahoja intresseineen, mikä näkyy tavassa tehdä kaupunkisuunnittelua. Tarkastelen tutkimuskysymyksiäni neljän suunnitteluteorian – rationalistisen, inkrementalistisen, kommunikatiiviskollaboratiivisen ja agonistisen – kautta. Suunnitteluteoriat muodostavat viitekehyksiä, joiden todentumista reflektoin Länsi Herttoniemen asemakaavoitusprojektista ja Tikkurilan kaavarunkosuunnitteluprojektista keräämäni aineiston perusteella.
Laadullinen tutkielmani on tapaustutkimuksellinen poikkileikkaustutkimus, jossa olen kerännyt aineiston puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla sekä dokumenttianalyyseillä. Aineistojen analyysit koostuvat kolmesta teemasta: osallisten määrittämisestä, osallistamismetodien valinnasta ja käytöstä sekä osallisten aseman määrittämisestä. Asiantuntijahaastatteluaineiston analyysin osalta tarkastelen myös projektien kontekstisidonnaisuuden merkitystä osallisten aseman määrittämisessä. Dokumenttianalyysit kuvastavat kaupunkisuunnittelijoiden välittämää julkista näkökulmaa osallisten asemasta, jota vertaan asiantuntijahaastatteluaineiston analyysin havaintoihin.
Tutkimukseni perusteella selviää, että osallinen-käsitteellä voidaan viitata käytännössä osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa (OAS) erikseen määritettyihin projektikohtaisiin tahoihin tai kaikkiin suunnitteluprosessiin osallistuviin tahoihin. Johtopäätöksinä esitän, että osallisten asema määritetään tutkimieni suunnitteluprojektien osalta käytännössä 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelmien määritelmien mukaisesti vaikuttamalla tiedonvälitykseen, 2) osallisten keskinäisten erojen perusteella, 3) osallisten varhaisen vaiheen suunnitteluprosessiin osallistumisen perusteella sekä 4) osallisten kommenttien arvottamisen käytäntöjen mukaisesti. Kaupunkisuunnittelun demokraattisten arvojen toteuttamiseksi on tarvetta sekä osallistamisen toiminnan periaatteiden että osallisten aseman yksiselitteisemmälle määrittämiselle.
My master’s thesis addresses the status of participants in urban infill aiming projects of local detailed planning and framework planning. Urban infill (complementary building) is emphasized in Finnish urban planning while the practices of participatory planning have been developed. However, ambiguous Land Use and Building Act causes ambiguity also for the definition of participants and for public participation. Therefore, it is reasonable to study which issues affect to the definition of participants’ status based on the practical planning cases. My research questions are how the status of participants is defined in the planning projects and by which ways practices to define the status of participants differ between the processes of local detailed planning and framework planning. I examine the phenomenon based on expert interviews and the documents related to public participation phase. The aim of my thesis is to perceive factors and practices affecting to defining the status of participants.
In addition to increased meaning of participatory planning, urban planning related decision making is decentralized to more parties meanwhile growth is being pursued in urban regions as part of the world of global competition. Thus, many stakeholders with their own interests are involved to plans, which can be seen by the practices to do urban planning. I examine my research questions through the four planning theories: rationalistic, incremental, communicative-collaborative and agonistic. Planning theories form frameworks whose realization I reflect based on the data gathered of the local detailed plan of Länsi-Herttoniemi and the framework plan of Tikkurila.
My qualitative thesis is a case study based cross-sectional study in which I have gathered the data by semi-structured expert interviews and document analyses. The analyses of the data consist of the three themes: the defining the participants, the choosing and using of participatory methods, and the defining the status of participants. Regarding the analysis of expert interview data, I also examine the meaning of the contextual nature of projects related to the defining the status of participants. Document analyses reflect the public perspective on the status of participants transmitted by urban planners which I compare to the findings of expert interview analysis.
My thesis reveals that in practice, the concept of participant can be used to refer to separately defined project related parties defined in the public participation plans (PPP) or to all participating parties in the planning process. As conclusions, I propose that in the context of the chosen planning projects, the status of participants has been defined in practice based on 1) the definitions of the public participation plan by affecting to knowledge brokering, 2) differences between the participants, 3) participation at the early phase of the planning process, and 4) in accordance with comment valuation practices of participants’ comments. To fulfill democratic values of urban planning, there is a need for more unambiguous definitions for both, the principles of participative actions, and the status of the participants.
|
| Keyword(s): | osallisten asema osallistava suunnittelu asemakaavoitus kaavarunkosuunnittelu täydennysrakentaminen OAS PPGIS |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Toikkanen_Tommi_tutkielma_2022.pdf | 645.4Kb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [3866]