Maisterintutkielmassani tarkastelen, millaisen historiakiistan emeritusprofessori Heikki Ylikankaan vuonna 2007 ilmestynyt kirja ”Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944” sai aikaan, ja mitkä olivat kiistaan keskeisesti osallistuneiden henkilöiden tärkeimmät puolesta ja vastaan -argumentit sekä näkemyserot lähteistä ja niiden tulkinnasta. Lisäksi pohdin, miksi historiakiista ylipäätään sai alkunsa. Kirjassaan Ylikangas käsittelee kesän 1944 jatkosodan ratkaisutaisteluita. Kirjan eniten huomiota herättänyt osio käsittelee kesällä 1944 kenttäoikeudenkäynneissä ja esimiehen aseenkäyttöoikeuden nojalla teloitettujen suomalaissotilaiden lukumäärää. Ylikangas arvioi teloitettuja olleen noin 250, kun aikaisempi tutkimus samasta aiheesta on vakiintunut lukuun 62. Pääasiallisina lähteinäni käytän Ylikankaan ja hänen vastakirjoittajiensa kirjoja sekä heidän Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaisemiaan tekstejä.
Ylikankaan väitteet saivat aikaan historiakiistan. Jo Ylikankaan kirjan julkistustilaisuudessa hänellä oli vastassaan esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen johtaja Jarmo Nieminen, joka haastoi Ylikankaan uudet luvut, päätelmät ja lähteet. Vuonna 2008 Ylikankaan kirjalle ilmestyi Niemisen ja filosofian tohtori Jukka Kulomaan toimittama vastakirja ”Teloitettu totuus – kesä 1944”, jossa kaikkiaan kuusi eri kirjoittajaa pyrki osoittamaan Ylikankaan kirjan kiistanalaisten väitteiden virheellisyyden. Ylikankaalta taas ilmestyi vuonna 2009 Niemisen ja Kulomaan vastakirjalle oma vastakirja nimeltään ”Yhden miehen jatkosota”. Uudessa kirjassaan Ylikangas vastasi Teloitetun totuuden väitteisiin ja puolusti omia tutkimustuloksiaan.
Tutkielmani perusteella voi todeta Ylikankaan ja muiden kirjoittajien välillä vallinneen merkittävän tulkintaeron historiantutkimuksen luonteesta, mikä pitkälti johti historiakiistan syntymiseen. Ylikangas ei tyydy pelkästään virallisiin valtiollisiin lähteisiin, vaan hän jättää tilaa myös spekuloinnille, arvioinnille, vaihtoehtoisille lähteille ja tulkinnalle. Hänen vastakirjoittajansa taas luottavat tiukasti viranomaislähteisiin ja vaativat uskottavamman näytön teloituksesta ennen kuin uskovat sen tapahtuneen.
