| dc.date.accessioned |
2022-06-29T10:00:34Z |
|
| dc.date.available |
2022-06-29T10:00:34Z |
|
| dc.date.issued |
2022-06-29 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/42169 |
|
| dc.title |
”Aika usein niitten vanhempien toive jo alakoulussa on se, että meidän lapsesta tulee lääkäri” : Asiantuntijoiden käsityksiä maahanmuuttotaustaisten koulutuspoluista |
fi |
| ethesis.faculty |
Kasvatustieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Educational Sciences |
en |
| ethesis.faculty |
Pedagogiska fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Kiiskinen, Jenna |
|
| dct.issued |
2022 |
|
| dct.abstract |
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella ja kuvata, miten peruskoulussa työskentelevät rehtorit, oppilaanohjaajat ja muu kouluhallinnon henkilöstö kuvaavat maahan-muuttotaustaisten oppilaiden koulutuspolkuja ja koulutussiirtymiä peruskoulun jälkeen. Ta-voitteena on analysoida etenkin haasteita, joita eri syistä maahanmuuttotaustaisten oppilai-den koulutussiirtymiin yhteiskunnassamme liittyy, ja näin pohtia, miten maahanmuuttotausta ja luokka-asemat kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tavoitteena on pohtia, miten maahanmuutto-taustaisten sosiaalista liikkuvuutta tulisi edistää erilaisilla tuki- ja ohjaustoimilla peruskoulussa, nivelvaiheessa ja toisella asteella. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuttotaustaiset jäävät edelleen Suomessa usein toisen asteen koulutuksen, ja etenkin lukion ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajeneminen velvoittaa kaikkia siirtymään toiselle asteelle, mutta etenkin heikolla suomen kielen taidolla ja vähäisellä sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla on haas-tavaa selviytyä toisen asteen opinnoista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskiössä ovat Pierre Bourdieaun pääoman muodot.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, ja tutkimuksen aineisto koostui kahdek-san suomalaisessa peruskoulussa työskentelevän asiantuntijoiden maahanmuuttotaustaisia oppilaita käsittelevistä haastatteluista. Aineistoa analysoitiin ja luokiteltiin temaattisen sisäl-lönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutussiirtymien haasteina ovat perheiden laaja-alainen kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman puute suhteessa suomalai-sen keskiluokkaisen koulujärjestelmän kontekstiin. Lisäksi nuorten perheiden ja koulun nä-kemykset realistisista koulutusvaihtoehdoista eroavat usein toisistaan. Yhteishakujärjestelmä ei kannusta vaihtamaan kokeilun jälkeen toiselle alalle, minkä vuoksi maahanmuuttotaustai-set ovat erityisen haastavassa asemassa valinnan ja tuntemattomien koulutusmahdollisuuk-sien äärellä.
Tulosten valossa voidaan myös todeta, että Suomessa ei ole vielä selkeää räätälöityä järjes-telmää kesken peruskoulun tai peruskouluiän ylittäneille maahan muuttaville lapsille, jolloin heiltä odotetaan nopeampaa kielen ja peruskoulun oppimäärän haltuunottoa kuin muilta maa-hanmuuttotaustaisilta. Lisäksi lukiokoulutus näyttäytyy asiantuntijoiden mukaan olevan mo-nien maahanmuuttotaustaisten saavuttamattomissa. Ammatillisessa koulutuksessa taas kie-lelliseen ja kotoutumista edistävään erityistukeen resurssit ovat riittämättömät, mikä johtaa siihen, että ammatillisen tutkinnon saatuaan moni siirtyy heikoilla valmiuksilla työelämään. |
fi |
| dct.abstract |
The aim of this study was to examine and describe how principles, student counsellors and other school administrators in comprehensive school represent the school paths of immi-grant children in Finland. The aim is to analyse the challenges described by authorities that immigrant students face in the transition between comprehensive school and upper second-ary level, and to contemplate how immigrant backgrounds and class positions are connect-ed to each other. In addition, the aim is to consider how social mobility of immigrants should be improved through different ways of support and guidance. Previous studies show that people with immigration backgrounds are still often excluded from secondary education and especially from high school in Finland. The expansion of compulsory school age obliges every child to move on to the secondary level, but especially with poor Finnish knowledge and weak social and cultural capital it is challenging coping with secondary level studies. In the centre of the theoretical framework of this study are Pierre Bourdieau’s forms of capital.
The study was conducted as a qualitative content analysis and the data for the study con-sisted of interviews with eight authorities working in Finnish primary schools with pupils with immigration backgrounds. The data was analyzed and classified by means of thematic con-tent analysis.
According to the findings, the challenges of school paths and transitions among students with immigration backgrounds include the extensive lack of cultural and social capital in fami-lies in relation to the context of the Finnish middle-class school system. Furthermore, the views of the families and of the school on realistic school options often differ. The joint appli-cation system does not encourage the student to change school after the first choice and experiment, and therefore people with immigration backgrounds are particularly challenged by choice and unknown educational opportunities.
According to the results, Finland does not yet have a clear tailored system for immigrant children who move to Finland and who have passed the primary school age. They are ex-pected a quicker takeover of language and syllabus than other children. In addition, high school education appears to be inaccessible to many people with immigration backgrounds, according to authorities. In vocational training, resources for specific language and integra-tion support are insufficient, leading to the fact that after finishing vocational studies, they are moving to employment with low capacity. |
en |
| dct.subject |
maahanmuutto |
|
| dct.subject |
koulutussiirtymät |
|
| dct.subject |
nivelvaihe |
|
| dct.subject |
koulutuksen periytyvyys |
|
| dct.subject |
luokkaerot |
|
| dct.subject |
oppilaanohjaus |
|
| dct.subject |
kulttuurinen pääoma |
|
| dct.subject |
sosiaalinen pääoma |
|
| dct.subject |
sosiaalinen liikkuvuus |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Varjo, Janne |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:9cca2510-1108-4f64-a830-ba1c9df08cdd |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2022-05-09 09:48:56:193 |
|
| ethesis-internal.abstract.secondary |
The aim of this study was to examine and describe how principles, student counsellors and other school administrators in comprehensive school represent the school paths of immi-grant children in Finland. The aim is to analyse the challenges described by authorities that immigrant students face in the transition between comprehensive school and upper second-ary level, and to contemplate how immigrant backgrounds and class positions are connect-ed to each other. In addition, the aim is to consider how social mobility of immigrants should be improved through different ways of support and guidance. Previous studies show that people with immigration backgrounds are still often excluded from secondary education and especially from high school in Finland. The expansion of compulsory school age obliges every child to move on to the secondary level, but especially with poor Finnish knowledge and weak social and cultural capital it is challenging coping with secondary level studies. In the centre of the theoretical framework of this study are Pierre Bourdieau’s forms of capital.
The study was conducted as a qualitative content analysis and the data for the study con-sisted of interviews with eight authorities working in Finnish primary schools with pupils with immigration backgrounds. The data was analyzed and classified by means of thematic con-tent analysis.
According to the findings, the challenges of school paths and transitions among students with immigration backgrounds include the extensive lack of cultural and social capital in fami-lies in relation to the context of the Finnish middle-class school system. Furthermore, the views of the families and of the school on realistic school options often differ. The joint appli-cation system does not encourage the student to change school after the first choice and experiment, and therefore people with immigration backgrounds are particularly challenged by choice and unknown educational opportunities.
According to the results, Finland does not yet have a clear tailored system for immigrant children who move to Finland and who have passed the primary school age. They are ex-pected a quicker takeover of language and syllabus than other children. In addition, high school education appears to be inaccessible to many people with immigration backgrounds, according to authorities. In vocational training, resources for specific language and integra-tion support are insufficient, leading to the fact that after finishing vocational studies, they are moving to employment with low capacity. |
und |
| ethesis-internal.abstract.primary |
Tässä Pro Gradu -tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella ja kuvata, miten peruskoulussa työskentelevät rehtorit, oppilaanohjaajat ja muu kouluhallinnon henkilöstö kuvaavat maahan-muuttotaustaisten oppilaiden koulutuspolkuja ja koulutussiirtymiä peruskoulun jälkeen. Ta-voitteena on analysoida etenkin haasteita, joita eri syistä maahanmuuttotaustaisten oppilai-den koulutussiirtymiin yhteiskunnassamme liittyy, ja näin pohtia, miten maahanmuuttotausta ja luokka-asemat kytkeytyvät toisiinsa. Lisäksi tavoitteena on pohtia, miten maahanmuutto-taustaisten sosiaalista liikkuvuutta tulisi edistää erilaisilla tuki- ja ohjaustoimilla peruskoulussa, nivelvaiheessa ja toisella asteella. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että maahanmuuttotaustaiset jäävät edelleen Suomessa usein toisen asteen koulutuksen, ja etenkin lukion ulkopuolelle. Oppivelvollisuuden laajeneminen velvoittaa kaikkia siirtymään toiselle asteelle, mutta etenkin heikolla suomen kielen taidolla ja vähäisellä sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla on haas-tavaa selviytyä toisen asteen opinnoista. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen keskiössä ovat Pierre Bourdieaun pääoman muodot.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, ja tutkimuksen aineisto koostui kahdek-san suomalaisessa peruskoulussa työskentelevän asiantuntijoiden maahanmuuttotaustaisia oppilaita käsittelevistä haastatteluista. Aineistoa analysoitiin ja luokiteltiin temaattisen sisäl-lönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutussiirtymien haasteina ovat perheiden laaja-alainen kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman puute suhteessa suomalai-sen keskiluokkaisen koulujärjestelmän kontekstiin. Lisäksi nuorten perheiden ja koulun nä-kemykset realistisista koulutusvaihtoehdoista eroavat usein toisistaan. Yhteishakujärjestelmä ei kannusta vaihtamaan kokeilun jälkeen toiselle alalle, minkä vuoksi maahanmuuttotaustai-set ovat erityisen haastavassa asemassa valinnan ja tuntemattomien koulutusmahdollisuuk-sien äärellä.
Tulosten valossa voidaan myös todeta, että Suomessa ei ole vielä selkeää räätälöityä järjes-telmää kesken peruskoulun tai peruskouluiän ylittäneille maahan muuttaville lapsille, jolloin heiltä odotetaan nopeampaa kielen ja peruskoulun oppimäärän haltuunottoa kuin muilta maa-hanmuuttotaustaisilta. Lisäksi lukiokoulutus näyttäytyy asiantuntijoiden mukaan olevan mo-nien maahanmuuttotaustaisten saavuttamattomissa. Ammatillisessa koulutuksessa taas kie-lelliseen ja kotoutumista edistävään erityistukeen resurssit ovat riittämättömät, mikä johtaa siihen, että ammatillisen tutkinnon saatuaan moni siirtyy heikoilla valmiuksilla työelämään. |
und |
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202206293100 |
|
| dct.alternative |
“Quite often already in primary school the parents wish for their child to become a doctor" : Authorities’ views on school paths of students with immigration backgrounds. |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Yleinen ja aikuiskasvatustiede |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
General and Adult Education |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Allmän- och vuxenpedagogik |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH60_042 |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Kasvatustieteiden maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master´s Programme in Education |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i pedagogik |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH60_001 |
|
