Neljäs- ja viidesluokkalaisten oppilaiden perhetaustekijöiden yhteys kiusatuksi tulemiseen : Tutkimusaineistona kouluterveyskysely 2019
Title: | Neljäs- ja viidesluokkalaisten oppilaiden perhetaustekijöiden yhteys kiusatuksi tulemiseen : Tutkimusaineistona kouluterveyskysely 2019 |
Author(s): | Saari, Sini |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences |
Degree program: | Master´s Programme in Education |
Specialisation: | Class Teacher, Educational Psychology |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2022 |
Abstract: |
Tavoitteet. Perhetaustan ja koulukiusatuksi tulemisen yhteyttä on tutkittu kansainvälisellä tasolla runsaasti, mutta puhtaasti Suomeen keskittyvät tutkimukset ovat harvassa. Perhetaustaa on tarkasteltu useimmiten perheen sosioekonomisen aseman näkökulmasta. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että koulukiusatuksi tulemisen todennäköisyyteen vaikuttavat perhetaustatekijät sekä lapsen perhetausta unohtamatta muita yksilöllisiä tekijöitä. Tutkimuksessa käytettyä perhetausta-viitekehystä on tarkasteltu erityisesti vanhempien ja lapsen välisen suhteen sekä vanhempien toiminnan näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, mitkä perhetaustatekijät mahdollisesti ennustavat neljäs- ja viidesluokkalaisten kiusatuksi tulemista.
Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty tutkimusaineisto koostuu vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tuottamasta kyselyaineistosta, joka on kerätty maaliskuussa 2019. Kouluterveyskysely on valtakunnallisesti toteutettu tutkimus, jonka kohderyhmänä on koko kohderyhmään kuuluva ikäluokka. Kyselyyn vastasi yhteensä 99 632 neljäs- ja viidesluokkalaista, joista 70 814 vastaukset läpäisivät analyysille asetetut kriteerit. Kirjallisuuskatsauksen perusteella aineistosta muodostettiin 11 perhetaustaa kuvaavaa muuttujaa sekä sukupuolimuuttuja, joiden vaikutusta kiusatuksi tulemiseen tutkittiin logistisella regressioanalyysillä. Lopullinen regressiomalli muodostettiin pakotetulla menetelmällä. Mallin tarkkuutta ja hyvyyttä testattiin selitysastetta mittaavilla tunnusluvuilla, Hosmer-Lemenshown testillä sekä luokittelutaulukolla.
Tulokset ja johtopäätökset. Aiemmasta tutkimustiedosta poiketen tässä tutkimuksessa tarkastellut perhetaustatekijät eivät osoittautuneet merkittäviksi ennustimiksi koulukiusatuksi tulemiselle. Perhetaustatekijöistä muodostettu regressiomalli oli tilastollisesti merkitsevä, mutta pystyi selittämään ainoastaan 8.4 prosenttia kiusatuksi tulemista mittaavan muuttujan vaihtelusta. Oppilaan kokema laiminlyönti näyttäytyi tämän mallin parhaimpana kiusatuksi tulemisen ennustimena. Vanhempien toteuttamista väkivallan muodoista henkinen väkivalta ennusti parhaiten kiusatuksi tulemisen todennäköisyyttä. Tyttöjen ja poikien välisiä kiusaamiskokemuksia tarkastelemalla voidaan todeta, että tässä mallissa pojilla on hieman tyttöjä suurempi todennäköisyys tulla kiusatuksi.
Objectives. Family background and school bullying victimization has been a popular research topic globally yet studies focusing on Finnish school system are still rare. Usually, family background is studied from the perspective of socioeconomical background. Previous studies have found that family background factors and several other individual factors may influence the likelihood of being bullied. The theoretical framework of this study focuses mainly on factors related to parental relationship and parental behaviour. The purpose of this study is to deepen the knowledge on how different family background factors predict bullying victimization among fourth and fifth grade primary school pupils.
Methods. The data used in this study consists of a Finnish school wellbeing survey that was conducted in May 2019. The survey is a nation-wide study with target group being one cohort of fourth and fifth grade primary school pupils. The survey received a total of 99 632 responses of which 70 814 fulfilled the criteria of the employed analysis methods. A literature review acted as a basis for forming 11 family background variables and a gender variable. The influence of different variables on school bullying victimization was then analysed through a binomial logistic regression using a forced entry method. Accuracy and goodness of the regression model was tested with multiple accuracy measures, Hosmer-Lemenshow test and classification table.
Results and conclusions. In contrast to previous research, the family background factors of this study did not significantly predict school bullying victimization. Even though the logistic regression model itself was statistically significant, it was capable to explain only 8.4 percent of the total variation in school bullying victimization variable. In this model, the neglect of parental duties proved to be the best predictor for school bullying victimization. Of the different forms of parental violence experienced by pupils, mental violence was the most significant predictor. The results also indicate a minor gender difference in bullying with boys having higher odds of being school bullying victims.
|
Keyword(s): | Koulukiusaaminen perhetausta 4. ja 5. vuosiluokka |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Saari_Sini_tutkielma_2022.pdf | 844.0Kb |