Tunnetilan vaikutus hevosen oppimiseen: oksitosiinin ja kortisolin rooli varsojen varhaiskoulutuksessa
| Title: | Tunnetilan vaikutus hevosen oppimiseen: oksitosiinin ja kortisolin rooli varsojen varhaiskoulutuksessa |
| Author(s): | Niittynen, Taru |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Ecology and Evolutionary Biology |
| Specialisation: | Ecology and evolutionary biology |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Ihminen on vuosituhansien kuluessa valjastanut hevosen suorittamaan monenlaisia tehtäviä. Suoriutuakseen näistä tehtävistä jokaisen hevosen on ensin opittava siihen tarvittavat taidot. Tämä vaatii systemaattista koulutustyötä. Aikuisten hevosten koulutusta on tutkittu pitkään ja vertailtu, millä metodeilla saadaan nopein ja paras lopputulos. On myös vertailtu, kuinka paljon aivan pieniä varsoja tulee käsitellä, jotta niistä kasvaa helposti koulutettavia nuoria hevosia. Aikuisilla hevosilla tiedetään tunnetilan vaikuttuvan kognitiiviseen prosessointiin ja siten myös oppimisen tehokkuuteen ja nopeuteen. Nuorten hevosten koulutuksen ensiaskeleita on kuitenkin tutkittu vähän. Ei ole myöskään selvää kuvaa siitä, miten nuoret hevoset koulutuksen kokevat ja onko sillä merkitystä niiden oppimistehokkuuteen. Tutkielmassani selvitin, mikä nuorten hevosten tunnetila on uutta asiaa opetellessa ja miten tunnetila vaikuttaa niiden oppimisnopeuteen. Seurasin 19 nuoren hevosen (11 yksivuotiasta ja 8 kaksi- tai kolmivuotiasta) koulutusta opportunistisesti, videoimalla viisi koulutuskertaa ja keräämällä ennen ja jälkeen kolmen koulutuskerran sylkinäytteet, joista analysoin kortisolin ja oksitosiinin pitoisuudet. Videoista analysoin, kuinka nopeasti hevoset vastasivat kouluttajan pyyntöihin ja kuinka suuren osan ajasta ne keskittyivät johonkin muuhun kuin koulutettavaan asiaan. Hormoninäytteistä mittasin oksitosiinin ja kortisolin muutosta koulutussessioiden aikana. Kortisolin konsentraatiota syljessä on yleisesti käytetty mittaamaan akuuttia stressiä. Oksitosiini on sen sijaan uudempi, mutta nopeasti yleistyvä mittari positiivisista tunteista. Syljen oksitosiinipitoisuutta ei ole tietääkseni aiemmin käytetty menetelmänä hevosilla. Aineistoni osoitti, että hevoset oppivat halutut tehtävät koulutuksen aikana: ne tulivat vasteissaan nopeammiksi sekä keskittyivät koulutukseen paremmin koulutuksen edetessä. Lineaarisilla monimuuttujamalleilla testaten korkeampi oksitosiinipitoisuus ennen koulutussession alkamista ennusti nopeampia vasteita koulutuksen aikana, ja matalammat arvot koulutuksen jälkeen selittivät korkeampaa keskittymättömyyttä. Suurempi kortisolipitoisuuden nousu koulutuksen aikana verrattuna lähtötasoon johti parempiin vasteisiin ja keskittyneisyyteen, mutta korkeammat tasot ennen koulutusta selittivät huonompaa keskittymistä ja hitaampia vasteita. Aineiston pienuuden ja yksilöllisen vaihtelun takia, epävarmuus tuloksissa on huomattavan suurta. Tulokset ovat kuitenkin linjassa aikaisempien, aikuisilla hevosilla tehtyjen tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että paremmassa mielentilassa ja vähemmällä stressillä kuormittuneet yksilöt oppivat nopeammin ja ovat kiinnostuneempia ihmisen kanssa toimimisesta. Näin ollen onkin tärkeää huolehtia fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös hevosten henkisestä hyvinvoinnista heti varsa-ajoista lähtien.
Domesticated horses have been used for various tasks over their thousands of years of shared history with humans. To be able to perform these tasks every horse needs to learn the needed skills, and this requires systematic training. Training of adult horses has been studied for a long time and comparisons between the efficacy of different training methods have been done. There have also been some studies comparing how much and when young foals need to be handled for them to grow into easily trainable adults. From adult horses it is known that emotional state affects cognitive processes and with that also their learning efficiency and speed. The early stages of training young horses have not been studied very well. There is no clear picture about how young horses feel during training and how that affects their learning. In my thesis I studied young horses’ emotional states while learning new tasks and how that affects their learning. I followed the early training of 19 young horses (11 one-year-olds and 8 two- and three-year-olds) by videotaping five training sessions and collecting saliva samples before and after three of those sessions to analyse cortisol and oxytocin. From the videos I analysed how fast horses responded to trainer’s asks and how unfocused they were. From the hormone samples I measure the change in cortisol and oxytocin levels during training. Salivary cortisol has been widely used to measure acute stress. Oxytocin on the other hand is a newer indicator for positive emotions. To the best of my knowledge salivary oxytocin has never been used in horses. My data showed that the horses learned the required tasks: they became quicker at their responses and focused better during the course of training. Because my data was quite small and individual variation in the hormone levels was high, the results might have been affected by these factors. Linear mixed effect models showed that higher oxytocin levels before training session predicted quicker responses during training and lower levels after training predicted lower focusedness. Bigger increase in cortisol levels during training compared to the before level explained quicker responses and better focusedness, but higher levels before training resulted to lower focusedness and slower responses. This is in line with previous studies of adult horses, that showed that horses in a better emotional state and with less stress learn faster and are more interested in working with humans. This shows that it is important to not only focus on physical wellbeing but also mental wellbeing from early on in horses’ life.
|
| Keyword(s): | varsa oksitosiini kortisoli koulutus oppiminen tunnetila hyvinvointi stressi foal oxytocin cortisol training learning emotional state wellbeing stress |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Niittynen_Taru_tutkielma_2022.pdf | 1.151Mb |