Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Children's and early childhood educators' well-being as fundamental factors of child-centered pedagogical planning

Show full item record

Title: Children's and early childhood educators' well-being as fundamental factors of child-centered pedagogical planning
Author(s): Nyyssönen, Mihaela
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Degree program: Master's Programme in Changing Education
Specialisation: Education
Language: English
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tavoitteet. Pedagoginen suunnittelu on keskeinen osa varhaiskasvatuksen toteuttamista. Sen myötä lapsikeskeinen pedagogiikka voidaan tuoda käytäntöön. Tutkimuksissa on löydetty aiemmin yhteyksiä varhaiskasvatuksen opettajien, lasten hyvinvoinnin sekä lasten pedagogiseen suunnitteluun osallistumisen välillä. Näiden käsitteiden välisen dynamiikan tarkastelu voi tuoda ilmi uusia näkökulmia lähestyttäessä pedagogiikkaa sekä hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Tämä tutkielma pyrkii tarkastelemaan lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin, varhaiskasvatuksen opettajien subjektiivisen hyvinvoinnin sekä lapsikeskeisen pedagogiikan suunnittelun eri tasojen yhteyttä. Hypoteesin mukaan näiden välillä vallitsee positiivinen assosiaatio. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 43 varhaiskasvatuksen opettajaa ja 165 lasta. Tutkimus suoritettiin 15 ryhmässä yhdeksässä päiväkodissa Suomessa. Aineisto kerättiin kolmella kyselyllä: SDQ (lasten psykososiaalinen hyvinvointi), WHO-5 (opettajien subjektiivinen hyvinvointi) ja Reunamon oppimisympäristölomakkeella (lapsikeskeinen pedagoginen suunnittelu). Tilastollinen analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Lapsikeskeisen pedagogiikan suunnittelun indikaattorin muodostamiseen käytettiin kvantitatiivista analyysiä. Sen perusteella määriteltiin kolme tasoa (matala, keskimääräinen ja korkea). Tutkimusta jatkettiin suorittamalla lapsikeskeisen pedagogiikan suunnittelun indikaattorin, lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin sekä opettajien subjektiivisen hyvinvoinnin välillä yksisuuntainen varianssianalyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tulosten mukaan opettajien hyvinvoinnin korkealla tasolla on merkittävä positiivinen yhteys korkean tason lapsikeskeisen pedagogiikan suunnittelun kanssa. Tarkasteltaessa lasten psykososiaalista hyvinvointia lapsikeskeisen pedagogisen suunnittelun kanssa havaittiin vähämerkityksinen positiivinen trendi. Nämä löydökset korostavat opetusmenetelmien ja varhaiskasvatusyhteisön hyvinvoinnin tärkeää yhteyttä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää kehittäessä varhaiskasvatuksen käytäntöjä.
Objectives. Pedagogical planning is an essential process in early childhood education provision. It is also a space to embed child-centered pedagogy in practice. Connections between early childhood educators' well-being, children's well-being, and their participation in pedagogical planning have been found by prior research. Examining the dynamics between these phenomena sheds light on how important the well-being of all the early childhood education community members is in the process of education provision. This study aimed to look at the connection between children's psychosocial well-being, early childhood educators' subjective well-being, and the levels of child-centered pedagogical planning. The hypothesis predicted a positive association between the items mentioned above. Methods. The participants of the study were 43 early childhood educators and 165 children. The study was conducted in 15 groups within nine daycares across Finland. The data was collected through three questionnaires: SDQ (child's psychosocial well-being), WHO-5 (educators' subjective well-being), and Reunamo learning environment questionnaire (child-centered pedagogical planning). The statistical analyses were conducted with IBM SPSS Statistics. A quantitative item analysis was done to establish a child-centered pedagogical planning indicator. Three levels of this measure were identified (low, medium, and high). The analysis continued with performing a one-way analysis of variance between the levels of child-centered pedagogical planning indicator, the children's psychosocial well-being sum score, and the early childhood educator's subjective well-being sum score. Results and conclusions. The results highlighted that a high level of early childhood educators' well-being was positively connected with the high levels of child-centered pedagogical planning. However, regarding the children's psychosocial well-being and its association with the levels of child-centered pedagogical planning, a positive non-significant trend was observed. These findings raise awareness of the important connection between children's psychosocial well-being, early childhood educators' well-being and education provision. Additionally, they can be used in developing early childhood education practices.
Keyword(s): Children's well-being Early childhood educators' well-being Pedagogical planning


Files in this item

Files Size Format View
Nyyssonen_Mihaela_thesis_2022.pdf 653.8Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record