Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Self-efficacy as a Predictor of Physiological Stress among Finnish School Principals

Show full item record

Title: Self-efficacy as a Predictor of Physiological Stress among Finnish School Principals
Author(s): Virtasalo, Iiris
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Degree program: Master's Programme in Changing Education
Specialisation: Education
Language: English
Acceptance year: 2022
Abstract:
Suomalaiset rehtorit kokevat paljon stressiä työssään, mikä on lisännyt tarvetta löytää tapoja tukea rehtorien hyvinvointia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten rehtoreiden koetun minäpystyvyyden ja fysiologisen stressin välistä yhteyttä sekä stressin ja minäpystyvyystasojen muutoksia vuosien 2019 ja 2020 välillä. Koska aiempi rehtorien hyvinvointia ja minäpystyvyyttä koskeva tutkimus on keskittynyt subjektiivisen stressin ja minäpystyvyyden tutkimiseen, tämä tutkimuksen fokus on minäpystyvyyden ja fysiologisen stressin välisessä yhteydessä. Tutkimuksen teoreettinen kehys on Albert Banduran sosiokognitiivinen teoria. Banduran mukaan minäpystyvyys suojaa stressiltä, ja johtaa fysiologisten stressivasteiden heikkenemiseen. Tämän tutkimuksen ensimmäisen hypoteesin mukaan rehtorit, joilla on korkea minäpystyvyys, ovat vähemmän stressaantuneita kuin rehtorit, joilla on heikompi minäpystyvyys. Toisen hypoteesin mukaan rehtoreiden minäpystyvyys säilyy suhteellisen vakaana vuosien 2019-2020 välillä. Tutkimusmateriaali koostuu sekä kyselylomakeaineistosta että fysiologisesta aineistosta. Osallistujien minäpystyvyyttä mitattiin käyttämällä Copenhagen Psychosocial Questionnaire II -lomaketta. Sydämen sykevälivaihtelua mitattiin päälle puettavalla Firstbeat BodyGuard 2 -laitteella. Tutkimukseen osallistui 30 rehtoria vuonna 2019 ja 14 rehtoria vuonna 2020. Tutkimuksen tilastollinen analyysi suoritettiin SPSS Statistic 26.0 –ohjelmalla käyttäen Pearsonin korrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja parillista t-testiä. Tutkimus osoitti, että minäpystysyys ja fysiologiset stressitasot ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. Ensimmäisen hypoteesin mukaisesti rehtorit, joilla on korkea minäpystyvyys, ovat vähemmän stressaantuneita kuin rehtorit, joiden minäpystyvyys on alhaisempi. Lisäksi analyysi osoittaa, että vanhemmilla rehtoreilla oli enemmän fysiologista stressiä kuin nuoremmilla kollegoilla vuonna 2019. Vuonna 2020 ikä ei kuitenkaan ollut yhteydessä stressitasoihin. Tulokset osoittavat, että minäpystyvyys ja ikä eivät olleet yhteydessä kumpanakaan vuotena. Lisäksi tilastollisessa analyysissa ei löydetty eroa rehtoreiden stressi- ja minäpystyvyystasoissa vuosien 2019-2020 välillä. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä suomalaisten rehtoreiden minäpystyvyyden ja stressin välisistä yhteyksistä, ja tulokset voivat auttaa tukemaan rehtoreiden hyvinvointia ja heidän sitoutumistaan työhön.
Finnish principals experience high levels of stress in their work, which has raised a strong interest to identify factors that could support principal well-being. This study explores, first, the connection between principals’ perceived self-efficacy and physiological stress, and second, the changes in the stress and self-efficacy levels from 2019 to 2020. As earlier research has mostly focused on the self-reported stress and self-efficacy, this study raises further implications on the link between perceived self-efficacy and the physiological stress on school principals. The theoretical framework of the study is the social cognitive theory by Albert Bandura. Bandura suggests that the stress-protective role of self-efficacy should result in diminished physiological stress responses. Present study tests two hypothesis. According to the first hypothesis, principals with high self-efficacy are less stressed than principals with lower self-efficacy. According to the second hypothesis, the self-efficacy of the principals’ stays relatively stable from 2019 to 2020. Data of the study consists of questionnaire data and physiological measurements. The self efficacy levels of the participants were measured by using the Copenhagen Psychosocial Questionnaire-II. The physiological measurements were collected with mobile heart rate monitoring device Firstbeat BodyGuard 2. Altogether 30 principals participated the study in 2019 and 14 principals in 2020. In the study, statistical analysis was conducted with the SPSS Statistics programme. The data was analysed using the Pearson correlation, linear regression analysis and paired sample t-test. The study showed that the self-efficacy levels and physiological stress levels are statistically significantly connected. Consistent with the first hypothesis, principals with high self-efficacy are less stressed during office hours than principals with lower self-efficacy on both years. In addition, the connection between age and the stress levels and self-efficacy levels were studied. The analysis shows that principals with higher age had more physiological stress than their younger colleagues in 2019. However, in 2020, age was not connected to higher stress levels. The results indicate that the self-efficacy levels and age of the participants are not connected in both years. No evidence was found that the stress and self-efficacy levels of the Finnish principals would have changed from 2019 to 2020. This study contributes to a comprehensive understanding of self-efficacy and stress of Finnish principals, and these findings could support principals’ wellbeing and their commitment to work.
Keyword(s): Self-efficacy Stress Physiological Stress Heart Rate Variability Principals Well-being at work työhyvinvointi rehtorit stressi minäpystyvyys


Files in this item

Files Size Format View
Virtasalo_Iiris_masters_thesis_2022.pdf 1.357Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record