Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

PERUSKOULUN OPPILASARVIOINNIN MONIULOTTEISUUS OPPIMISEN, OPETUKSEN JA YHTEISKUNNALLISEN TAVOITTEELLISUUDEN NÄKÖKULMISTA

Show full item record

Title: PERUSKOULUN OPPILASARVIOINNIN MONIULOTTEISUUS OPPIMISEN, OPETUKSEN JA YHTEISKUNNALLISEN TAVOITTEELLISUUDEN NÄKÖKULMISTA
Author(s): Routavaara, Kari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Degree program: Master´s Programme in Education
Specialisation: General and Adult Education
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tavoitteet. Suomalaisen peruskoulun oppilasarviointi on moniulotteinen ilmiö, jota on mahdollista tarkastella koulun eri toimijoiden ja rakenteiden näkökulmasta. Arvioinnin perusta ja reunaehdot esitetään opetussuunnitelmissa, ja siten arviointi kytkeytyy laajempaan koulutuspoliittiseen kontekstiin. Opettajan ja oppilaan näkökulmasta arviointia jäsennetään usein kolmen toisiaan tukevan tehtävän – diagnostisen, formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin – suunnasta. Diagnostinen arviointi tarkoittaa oppilaan osaamisen lähtötason selvittämistä opintojakson alussa. Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan oppimisprosessin aikana annettavaa palautetta ja ohjaamista, summatiivisella arvioinnilla puolestaan tarkoitetaan opintojakson lopussa toteutettavaa arviointia, jolla mitataan opittua. Oppilasarviointi on hyvin kompleksinen asia, johon vaikuttavat monet eri tekijät ja toimijat. Toisaalta peruskoulun arvioinnin voidaan nähdä myös luokittelevan oppilaita pitkälti lukioiden valintasysteemin vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoitus on syventää ymmärrystä peruskoulun oppilasarvioinnin eri ulottuvuuksista erityisesti opettajan näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on erityisesti jäsentää oppilasarviointia oppilaan oppimisen, opettajan ja arvioinnin yhteiskunnallisen tehtävän näkökulmista. Menetelmät. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostui viidestä teemahaastattelusta, johon osallistui viisi eri uravaiheissa olevaa opettajaa eri kouluista ja kunnista. Teemahaastatte-lurunko laadittiin aikaisempaan arviointitutkimukseen perustuen tutkimuksen tavoitteiden suunnassa. Haastatteluissa opettajilta kysyttiin mm. kokemuksia arvioinnista, arvioinnista oppilaiden oppimisen näkökulmasta sekä millaisia yhteiskunnallisia tavoitteita arviointiin sisältyy. Haastattelut järjestettiin pandemiatilanteen vuoksi etäyhteydellä ja ne olivat kes-toltaan noin tunnin mittaisia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa havaittiin, että arvioinnilla on varsin moniulot-teinen tehtävä koulujärjestelmässä. Yhtäältä arviointi toimii merkittävästi oppilaan identi-teettiä rakentavana työkaluna, joka jäsentää myös kaikkea opetustyötä ja opetuksen suunnittelua. Toisaalta peruskoulun arvioinnin voidaan nähdä myös luokittelevan oppilaita pitkälti lukioiden valintasysteemin vuoksi. Tällä voi olla kielteinen tai ristiriitainen vaikutus peruskoulun oppimistavoitteiden suhteen. Arviointi on myös jatkuva iso tasavertaisuus-haaste, sillä se heijastelee eroja niin oppilaiden, koulujen, kuin kuntienkin välillä. Arviointi on osa opetussuunnitelmaa, joka on asiakirja, joka säätelee ja ohjaa kaikkea koulunpitoa. Opetussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä erilaisten kansallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa noin kymmenen vuoden välein. Näin ollen oppilasarvioinnin muuttuminen tarvit-see tuekseen runsaasti poliittista tahtoa ja aktiivisuutta.
Objective of the study Finnish elementary school student assessment is a multidimensional phenomenon that is possible to examine from the point of view of different actors and structures of the school. The basis and peripheral conditions of the assessment are presented in the curriculum thus linking itself to the broader educational policy context. From the perspective of the teacher and pupil, the assessment is often structured by three mutually supportive tasks - on the direction of diagnostic, formative and summative evaluation. Diagnostic evaluation means determining the pupil's baseline level of competence in the beginning of a learning period. Formative evaluation means feedback and guidance during the learning process. Summative evaluation, on the other hand, means evaluation at the end of the course that measures things learned. Pupil assessment is a very complex thing influenced by many different factors and operators. The purpose of this study is to understand the various dimensions of primary school pupil assessment especially from the teacher's perspective. Specifically, the objective of the thesis is to structure pupil evaluation from the perspective of pupils learning, teaching and social function. Methods Qualitative data from the study consisted of five themed interviews, involving five teachers at different career stages from different schools and municipalities. The thematic interview’s frames were based on to an earlier evaluation studies in the direction of research objectives. In the interviews, teachers were asked about experiences of evaluation, evaluation from the perspective of students’ learning and what social objectives are included in the evaluation. Interviews were held remotely due to the pandemic situation and they were about an hour long in duration. The data was analyzed using theory-guiding content analysis. Results and conclusions The study found that evaluation has quite a multidimensional function in the school system. Evaluation serves as a tool constructing the student's identity which also structures all teaching work and planning. On the other hand, assessment can also be seen to classify pupils due to the admissions system of upper secondary schools. This can have a contradictory effect when it comes to elementary schools learning goals. Evaluation is also an ongoing big equality challenge because it reflects differences between pupils, schools and municipalities. Assessment is part of the curriculum, that is a document which regulates and controls all schooling. Curricula are drawn up in collaboration with different actors and organizations about every ten years. Consequently, changes in pupil assessment needs a lot of political support and activity.
Keyword(s): Oppilasarviointi peruskoulu tasa-arvo opetussuunnitelma koulutuspolitiikka


Files in this item

Files Size Format View
ROUTAVAARA_KARI_tutkielma_2022.pdf 825.5Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record