Alkoholin ongelmakäyttö koskee isoa osaa suomalaisista. Viimeisten laajojen väestötason kyselytutkimusten mukaan alkoholin ongelmakäytön esiintyvyys on noin 11% ja alkoholiriippuvuuden esiintyvyys noin 5% suomalaisessa väestössä. Kaikille päihde- ja lääkeriippuvuuksille on samankaltaisia riskitekijöitä kuten perintötekijät, lapsuuden kehitysympäristö sekä psykiatriset häiriöt. Riippuvuuksissa on keskenään samankaltaiset syntymekanismit. Tutkielmassa esitellään lyhyesti riippuvuuksien kehittymiselle keskeiset riskitekijät sekä nykykäsitys riippuvuuksien kehittymisen mekanismeista.
Tutkielmassa tarkastellaan yleisellä tasolla alkoholin vaikutusta suomalaisten työterveyteen. Alkoholin runsas kulutus vaikuttaa väestötasolla negatiivisesti työkykyyn ja lisää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.
Tarkastelun keskiössä on alkoholi päihteenä ja sen käyttö Suomessa. Kuinka runsasta alkoholinkäyttö suomalaisilla on ja miten käyttö ilmenee työterveyden vastaanotolla? Onko ammattiryhmällä, sosioekonomisella statuksella sekä potilaan iällä tai sukupuolella väliä alkoholiriippuvuuden kehittymisen kannalta? Kuinka suuri osa työpoissaoloista tai työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön? Tutkielmassa selvitellään myös alkoholiriippuvuuden ja alkoholin suurkulutuksen yhteyttä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykykäytännöt alkoholiongelmien havaitsemisprosessissa työpaikoilla ja työterveyshuollon vastaanotolla. Minkälaisia käytäntöjä työpaikoilla on sovittu alkoholiongelmien ilmetessä ja miten hoitoonohjaus tapahtuu? Minkälaisia seurauksia alkoholiongelmilla on työntekijän kannalta ja miten työhön palaaminen tapahtuu alkoholiongelman hoidon aloittamisen jälkeen?
Tutkielman päämääränä on perehtyä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteisiin keinoihin alkoholiriippuvuuden varhaiseksi tunnistamiseksi ja selvittää olisiko muita mahdollisia keinoja parantaa alkoholiongelmien varhaista tunnistamista.
