Tietokoneistetut terveydenhuollon toimijan määräysjärjestelmät ja kliininen päätöksentuki lasten lääkemääräysten annosvirheiden estämisessä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
| Title: | Tietokoneistetut terveydenhuollon toimijan määräysjärjestelmät ja kliininen päätöksentuki lasten lääkemääräysten annosvirheiden estämisessä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus |
| Author(s): | Ruutiainen, Henna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Pharmacy |
| Degree program: | Master 's Programme in Pharmacy |
| Specialisation: | Social pharmacy |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Terveydenhuollon yksiköissä tapahtuu vaaratapahtumista eniten lääkityspoikkeamia, joiden haitallisille vaikutuksille etenkin lapsipotilaat ovat alttiita. James Reasonin inhimillisen erehdyksen teorian (Theory of Human Error) mukaan yksilön toiminnassa tapahtuu väistämättä inhimillisiä virheitä aiheuttaen poikkeamia. Lääkkeen määräämisvaihe on tunnistettu lasten lääkehoitoprosessin erityiseksi poikkeamia aiheuttavaksi riskikohdaksi, minkä vuoksi on luotava suojauksia, joilla poikkeamat voidaan estää tai pysäyttää ennen kuin virhe saavuttaa potilaan. Tälläisiä järjestelmälähtöisiä suojauksia ovat esimerkiksi sähköisen potilastietojärjestelmän (Electronic Health Record, EHR, system) lääkitysosion osana toimiva sähköinen terveydenhuollon toimijan määräysjärjestelmä (Computerized Physician Order Entry, CPOE), jonka avulla voidaan tehdä lääkemääräyksiä. CPOE- järjestelmään voidaan integroida lääkkeenmääräämisessä avustavia tutkittuun tietoon perustuvia kliinisen päätöksenteon (Clinical Decision Support, CDS) työkaluja kuten annosturvarajoja tai annoslaskureita.
Tämän järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tutkia CPOE-järjestelmien ja niihin integroitujen CDS-työkalujen toimintoja lasten sairaalalääkemääräysten ja avohoidon reseptien annosvirheiden estämisessä.
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus noudatti Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses (PRISMA) 2020 -kriteerejä ja PRISMA-kriteerien laajennuksena Synthesis Without Meta-Analysis (SwiM) -ohjeistusta. Lisäksi tämän katsauksen tekemisessä noudatettiin Joanna Briggs -instituutin (JBI) suosituksia systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteutuksesta sekä hyödynnettiin Cochranen käsikirjaa tulosten analysoinnissa järjestelmien annosvirheiden eston tehokkuuden tutkimiseksi. Ennaltamääriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukainen tutkimusprotokolla rekisteröitiin PROSPERO-tietokantaan. Kirjallisuushaku toteutettiin neljään eri tietokantaan (MEDLINE Ovid, Scopus, Web of Science ja EMB Reviews), lisäksi läpikäytiin sisällytettyjen artikkelien viitelistat ja harmaata kirjallisuutta tammikuussa 2022. Kaksi toisistaan riippumatonta arvioijaa suoritti sisällyttettävien tutkimuksien valinnan kirjallisuudesta ja tiedonkeruun sisällytetyistä tutkimuksista käyttäen Covidence-ohjelmistoa. Ääntenlaskentamenetelmää (vote counting) käytettiin kuvaamaan ja analysoimaan tutkimusten kvantitatiivisia havaintoja, joissa tutkittiin CPOE-CDS-järjestelmien annosvirheitä vähentäviä ominaisuuksia ja niiden tehokkuutta annosvirheiden ehkäisyssä. Tutkimusten laadun määrittelyssä käytettiin JBI:n arviointityökaluja (JBI critical appraisal tools) sekä Grades of Recommendation, Assessment, Development and Evaluation (GRADE) -menetelmää.
Kaikkiaan 18 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Tutkimukset oli julkaistu vuosina 2007–2021, ja enemmistö (13/18) tarkasteli vain sairaalan sisäisiä lääkemääräyksiä. Lähes kaikissa (n=16) tutkimuksissa oli räätälöity tai itse-kehitetty CPOE-CDS-järjestelmä, ja eniten käytettyjä CDS-toimintoja olivat annosturvarajat (78%, 14/18), annoslaskuri (45%, 8/18) ja annostustiheyttä arvioiva työkalu (45%, 8/18). Otettaessa käyttöön uusia tai muokattaessa nykyisiä CPOE-CDS-järjestelmiä yleensä hälytystoiminto lisättiin (n=9) ja yhteensä hälytykset olivat läsnä 15 tutkimuksessa. Kahdeksassa tutkimuksessa raportoitiin tilastollisesti merkittävää annosvirheiden määrän vähenemistä. Yhdessäkään tutkimuksessa (n=18) ei havaittu kokonaisuudessaan annosvirheiden määrän nousua.
CPOE-järjestelmillä, joissa on CDS-toimintoja, on merkittävä potentiaali vähentää lääkemääräysten annosvirheitä ja edistää lasten lääkitysturvallisuutta. CPOE-CDS-järjestelmän muokkaus lapsipotilaiden erityispiirteet huomioiden, CDS-hälytysten käyttöönoton ja annosturvarajojen käyttö olivat hyödyllisimpiä, kun pyritään estämään annosvirheitä. CPOE-CDS-järjestelmät eivät kuitenkaan voi estää kaikkia lääkemääräysten annosvirheitä, koska inhimillisiä virheitä esiintyy edelleen ja järjestelmät voivat aiheuttaa uusia riskejä, kuten hälytysuupumusta. Siksi tarvitaan järjestelmällisiä toimia CPOE-CDS-järjestelmien turvallisen käytön optimoimiseksi lasten lääkehoidossa. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta erityisesti annosvirheiden estämisen tehokkuudesta vertailemalla erilaisia yksinkertaisia ja edistyneitä CDS-työkaluja sekä yksittäisten eri CDS-toimintojen vaikutuksia annosvirheisiin.
In health care, the most patient safety incidents occur from medication errors, to which pediatric patients in particular are susceptible. According to James Reason's Theory of Human Error, errors inevitably occurs in an individual's actions, causing potential harm. The prescribing phase has been identified as a specific risk point in the pediatric medication-use process, and therefore defences must be established to prevent or stop errors before they reach the patient. Such system-centric barriers are, for example, electronic health record (EHR) systems that can include computerized physician order entry (CPOE) systems where e.g., medication orders and prescriptions can be made. Knowledge-based clinical decision support (CDS) tools such as dose range check or dose calculator can be integrated into the CPOE system to assist in the prescribing process.
The objective of this systematic review was examine the effects of CPOE systems with CDS functions on preventing wrong dose errors in pediatric inpatient orders and outpatient prescriptions.
This systematic review was conducted following the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses (PRISMA) 2020 criteria and Synthesis Without Meta-analysis (SWiM) items as an extension to PRISMA criteria. The Joanna Briggs Institute’s (JBI) recommendations from JBI Manual for Evidence Synthesis on mixed methods was used as a guide to conduct this review. Additionally, Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions was utilized to conduct the synthesis examining the wrong dose error effectiveness. The study protocol according to the prior defined eligibility criteria was registered in PROSPERO. The literature search was implemented in four databases (MEDLINE Ovid, Scopus, Web of Science and EMB Reviews), reference lists and grey literature in January 2022. Two independent reviewers conducted the study selection and data extraction of the eligible studies using a Covidence software platform. Vote counting method was used to describe and analyze the quantitative findings of the studies exploring the characteristics of CPOE-CDS systems reducing wrong dose errors and regarding their effectiveness on error prevention. JBI’s critical appraisal tools and Grades of Recommendation, Assessment, Development and Evaluation (GRADE) approach were used to define the quality of the studies.
A total of 18 studies met the inclusion criteria. The studies had been published in 2007–2021 and majority (13/18) considered only inpatient orders. Almost all (n=16) studies had customized or homegrown CPOE-CDS system and the most used CDS tools were dose range check (78%, 14/18), dose calculator (45%, 8/18) and dosing frequency check (45%, 8/18). When implementing new or customizing the used CPOE-CDS system usually alert functions were added (n=9) and in total alerts were present in 15 studies. Statistically significant reduction in wrong dose errors (overall, overdosing or underdosing errors) was reported in eight studies. None of the studies (n=18) found an overall increase of wrong dose errors.
CPOE systems with CDS functions have a great potential to reduce wrong dose errors and promote pediatric medication safety. CPOE-CDS system customization for pediatric population, implementing CDS alerts and the use of dose range check tool seem to be most advantageous when aiming to prevent wrong dose errors. However, CPOE-CDS systems cannot prevent all wrong dose errors as human errors continue to occur and the implemented CPOE-CDS systems can pose new risks such as alert fatigue. Therefore, systematic actions are needed to optimize the safe use of CPOE-CDS systems in pediatrics. More studies are needed particularly on the effectiveness on wrong dose error prevention comparing basic and advanced CDS tools and the effects of different individual CDS functions on wrong dose errors.
|
| Keyword(s): | Sähköinen terveydenhuollon toimijan määräysjärjestelmä kliininen päätöksentuki pediatria annosvirheet potilasturvallisuus |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro gradu_Ruutiainen_Henna_2022.pdf | 2.231Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Pharmacy [577]