Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

”Oli metrin kasvanu henkisesti nää lapset.” : Laadullinen sisällönanalyysi esteettömän viestinnän interventiosta varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana

Show full item record

Title: ”Oli metrin kasvanu henkisesti nää lapset.” : Laadullinen sisällönanalyysi esteettömän viestinnän interventiosta varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemana
Author(s): Ruohonen, Anni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
Degree program: Master´s Programme in Education
Specialisation: Early Education Teacher
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Tavoitteet. Tämä tutkimuksen tarkoitus oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia esteettömän viestinnän interventiosta. Tavoitteena on haastattelujen avulla kartoittaa interventiossa mukana olleiden varhaiskasvatuksen opettajien ja hoitajien näkemyksiä intervention toteutuksesta sekä sen mahdollisista vaikutuksista yksittäisiin lapsiin ja lapsiryhmään. Aiemman tutkimustiedon valossa erilaisten esteettömän viestinnän menetelmien (AAC) on todettu tukevan ja parantavan kielen- ja kommunikaation haasteista kamppailevien lasten vuorovaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta. Tämä tutkimus antaa tärkeää ensikäden tietoa kommunikoinnin tueksi suunnatun intervention sisällöstä ja toteutuksesta sekä sen vaikutuksista yksittäisiin lapsiin ja lapsiryhmään niissä työskentelevien aikuisten silmin. Menetelmät. Tämä tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tutkimusnäkökulmana fenomenologia. Tutkimushaastattelut tehtiin kuudelle Turussa työskentelevälle varhaiskasvatuksessa työskentelevälle henkilölle, joista viisi työskenteli varhaiskasvatuksen opettajana ja yksi lastenhoitajana. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina Teamsin kautta joulukuussa 2020 sekä huhti-toukokuussa 2021. Yksilöhaastattelut videoitiin ja litteroitiin. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin sekä tulkinnallisen fenomenologisen analyysin (IPA) menetelmiä hyödyntäen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että toteutuneessa interventiossa lasten näkökulma nousi varhaiskasvatuksen henkilökunnan kokemuksissa esiin positiivisessa valossa esiin motivoinnin, innostuksen, osallistamisen sekä konkretian ja oman jutun kokemusten kautta. Interventioon liittyvä informointi sekä resurssit nousivat tutkimuksessa isoimmiksi haastajiksi onnistuneen intervention kokemukseen. Haastateltavat kokivat informaation useimmiten joko puutteellisena tai ristiriitaisena, mutta osassa haastatteluita todettiin myös informaation olleen riittävää. Resurssien osalta erityisesti suhdeluvut tuntuivat haastavalta henkilökunnan näkökulmasta: oma läsnäolo interventiossa koettiin jopa turhaksi ja huolta herätti muun ryhmän pärjääminen interventioiden aikana. Vaikka interventio kokemuksena vaikutti positiiviselta erityisesti lasten näkökulmasta, tuntui sen soveltaminen arkeen pienryhmätoimintana haastavalta juuri suhdelukujen valossa tarkasteltuna. Intervention suhteen osattiin nimetä useita positiivisia vaikutuksia lapsissa: avoimuus, rohkeus, henkinen kasvu, kuunteleminen, itsetunnon kasvaminen, uusien kaverisuhteiden luominen ja rohkeampi kielenkäyttö. Toisaalta tapahtuneiden muutosten vaikutusten erittely arjessa tapahtuvasta kehityksestä sekä puhe- ja toimintaterapian päällekkäisyyksien vuoksi oli haastavaa.
Objectives. The purpose of this study was to investigate the experiences of early childhood education staff in accessible communication intervention. The aim was to sort out the views of the early childhood education teachers and caregivers involved in the intervention on the implementation of the intervention and its possible effects on individual children and groups of children through interviews. In the light of previous research, various methods of accessible communication (AAC) have been found to support and enhance the opportunities for interaction and inclusion of children struggling with language and communication challenges. This study provides important first-hand information on the content and implementation of a communication intervention and its effects on individual children and groups of children from the perspective of the adults working with children. Methods. This study was qualitative research and research perspective was phenomenology. The research interviews were conducted with six people working in early childhood education in Turku, five of whom worked as early childhood education teachers and one as early childhood caregiver. The interviews were conducted as thematic interviews through Teams in December 2020 and in April-May 2021. The individual interviews were videotaped and transcribed. The obtained material was analyzed using the methods of material-based content analysis and interpretive phenomenological analysis (IPA). Results and conclusions. The results of the study showed that in the implemented intervention, the children's perspective emerged in a positive light in the experiences of the early childhood education staff through motivation, enthusiasm, involvement, and experiences of concreteness and one's own thing. Intervention-related information and resources became the biggest challenges in the study to the experience of a successful intervention. The interviewees most often felt that the information was either incomplete or contradictory, but in some of the interviews it was also found that the information was sufficient. In terms of resources, ratios in particular seemed challenging from a staff perspective: their own presence in the intervention was even perceived as unnecessary and there was concern about the success of the rest of the group during the interventions. Although the intervention as an experience seemed positive, especially from the children's point of view, its application as an everyday small group activity seemed challenging in the light of the ratios. With regard to the intervention, several positive effects in children were identified: openness, courage, mental growth, listening, increasing self-esteem, creating new friendships, and bolder use of language. On the other hand, the analysis of the effects caused by the intervention was challenging due to everyday development and the overlaps between speech and occupational therapy.
Keyword(s): esteetön viestintä osallisuus vuorovaikutus kielen kehitys


Files in this item

Files Size Format View
Ruohonen_Anni_ProGradu_2022.pdf 673.4Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record