Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Haahka, haapa vai haarukkalevä? Luontoarvojen yksityinen suojelu Itämerellä

Show full item record

Title: Haahka, haapa vai haarukkalevä? Luontoarvojen yksityinen suojelu Itämerellä
Author(s): Klemelä, Anna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Degree program: Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Specialisation: Global Sustainability
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Itämeri on saarten, luotojen ja vedenalaisen luonnon kokonaisuus, jossa lajit ja elinympäristöt muodostavat toisistaan riippuvaisen vuorovaikutusten verkoston. Itämeren matalasuolainen vesi, veden hidas vaihtuvuus ja tiheästi asutettu valuma-alue tekevät merestä haastavan elinympäristön. Itämeren lajit ovat sopeutuneet meren olosuhteisiin, mutta ilmastonmuutos, rehevöityminen ja monenlainen ihmistoiminta uhkaavat meren monimuotoisuutta. Luontokatoa voidaan hillitä suojelualueiden avulla, mutta suojelun onnistuminen ei ole itsestään selvää. Esimerkiksi hyönteiset ja sienet jäävät usein vaille suojelua, kun taas vaikkapa lintuja suojellaan mielellään. Suojelu ei välttämättä kohdistu sitä eniten kaipaaviin lajeihin, sillä ihmisellä on taipumusta suojella ensisijaisesti karismaattisena tai kauniina pitämiään lajeja. Merellä suojelua hankaloittaa mm. tiedonpuute vedenalaisten luontoarvojen sijainnista. Suomen merialueen vedenalainen luonto tunnetaan paremmin, sillä sitä on kartoitettu VELMU-ohjelmassa vuodesta 2004 lähtien. Tässä työssä tutkin Itämerelle viimeisen kymmenen vuoden aikana perustettujen yksityismaiden suojelualueiden suojelupäätöksiä. Yksityismaiden suojelualueet ovat Itämeren yleisin suojelualuetyyppi. Pyrin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaiset luontoarvot nousevat esiin Itämeren yksityisillä suojelualueilla? 2) Kuinka kattavasti yksityisissä suojelualueissa huomioidaan Itämeren vedenalainen luonto? Tarkasteltavia päätöksiä on 63 kappaletta. Menetelmänäni on laadullinen, teoriaohjaava sisällönanalyysi sekä sisällön kvantifiointi. Toteutin aineiston koodauksen Atlas.ti -ohjelmalla. Suojelupäätöksissä mainituista luontoarvoista muodostui kolme yhdistävää luontoarvoluokkaa: kasvillisuus, linnut ja vedenalainen luonto. Kasvillisuuden suojelu mainittiin 52 päätöksessä, linnut 39 päätöksessä ja vedenalainen luonto 28 päätöksessä. Vedenalaisen luonnon suojelu perustui eliöiden sijaan pääosin EU:n habitaattidirektiivin mukaisten vedenalaisten habitaattien suojeluun. Lintuja ja saariston kasvillisuutta suojellaan merellisillä yksityismaiden suojelualueilla suhteellisen kattavasti. Vaikka kaikissa 63 suojelualueessa oli vesialuetta mukana, vedenalaisen luonnon suojelu mainittiin alle puolessa päätöksistä. Vedenalaisia luontoarvoja ei mainita päätöksissä aina silloinkaan, kun vesialue muodostaa suojelualueesta valtaosan, tai kun päätöksessä mainitaan erikseen vesialueen arvokkuus tai kauneus. Vedenalaista luontoa myös kuvaillaan usein ylimalkaisesti verrattuna kasvillisuuteen ja lintuihin. Vedenalaisten luontoarvojen suojelua olisi tehostettava, jotta monimuotoisuus säilyisi pinnan molemmin puolin. Etenkin lintujen suojelun näkökulmasta on erikoista, ettei suojelussa ole useinkaan huomioitu lintujen ravintonaan käyttämää vedenalaista lajistoa.
The Baltic Sea consists of islands, islets, and underwater nature. The sea’s species and habitats form a complex, interdependent network. The Baltic Sea is a challenging environment due to its low salinity, slow water turnover, and the densely populated catchment area. Species in the Baltic Sea have adapted to these circumstances, but climate change, eutrophication and different human induced pressures threaten the sea’s biodiversity. Biodiversity loss can be mitigated through protection areas. However, protection is not always successful. For example, insects and fungi often lack sufficient protection, whereas animals such as birds are more eagerly protected. Humans tend to protect charismatic or beautiful species and ignore others, even when other species’ need for protection is more dire. Establishing effective marine protected areas (MPAs) is difficult as information on underwater life is lacking. Finland’s underwater nature is better known, as it has been explored in the VELMU programme since 2004. In this thesis I study the governing documents of privately owned MPAs established during the last ten years in the Baltic Sea. Privately owned MPAs are the most common MPA type in Finnish marine areas. My research questions are: 1) Which nature values are represented in the privately owned MPAs? 2) How well is the underwater nature represented? The number of governing documents is 63. My method is qualitative content analysis and quantification of data. The material was coded using Atlas.ti. The nature values in the governing documents formed three categories: vegetation, birds, and underwater nature. Protecting vegetation was mentioned in 52 documents, birds in 39 documents, and underwater nature in 28 documents. The protection of underwater nature was most often based on protecting underwater habitats outlined in the EU’s habitat directive, instead of protecting underwater species. Birds and vegetation in the archipelago are somewhat comprehensively protected in privately owned MPAs. Although all 63 MPAs included a water area, underwater nature is mentioned in less than half of the governing documents. Underwater nature values are not always mentioned even when the MPA consists mostly of water, or when the governing document mentions the beauty or value of the water area. Descriptions of underwater nature are also often lacking in detail compared to the descriptions of vegetation and birds. To ensure biodiversity both underwater and above, underwater nature values should be protected more efficiently. Especially from the perspective of bird protection, it is noteworthy that protection usually does not cover their underwater food sources.
Keyword(s): Itämeri biodiversiteetti monimuotoisuus merellinen suojelualue yksityismaiden suojelualue


Files in this item

Files Size Format View
Klemela_Anna_thesis_2022.pdf 570.9Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record