Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihto ikiroutasuon habitaateissa ja kirjallisuuskatsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista sen hiilivoihin

Show full item record

Title: Ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihto ikiroutasuon habitaateissa ja kirjallisuuskatsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista sen hiilivoihin
Author(s): Tuomaala, Emilia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences
Degree program: Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability
Specialisation: Environmental Change
Language: Finnish
Acceptance year: 2022
Abstract:
Ikiroutasoille on varastoitunut noin 185 Pg hiiltä, ja ne ovat siten merkittävä osa globaalia hiilenkiertoa. Hitaan hajoamisen vuoksi ne ovat vuosituhansien ajan sitoneet ilmakehästä hiilidioksidia ja viilentäneet siten ilmastoa. Soiden hapettomissa olosuhteissa anaerobinen hajoaminen muodostaa kuitenkin myös metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutoksen seurauksena ikiroutasoiden habitaateissa ja niiden esiintyvyyden määrässä tapahtuu muutoksia ja tämän on havaittu vaikuttavan myös niiden CO2- ja CH4-voihin. Tässä pro gradu -tutkielmassa vertailen Ruotsin Abiskossa sijaitsevan Stordalenin laakiopalsasuon ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihtoa (NEE) ja huokosveden metaanikonsentraatiota eri mikrohabitaateissa. Lisäksi kirjallisuuden avulla tarkastelen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueen habitaatteihin ja siten suon CO2- ja CH4-voihin. Vuomittaukset osoittivat mittausjakson NEE:n vaihtelevan eri mikrohabitaattien välillä. Rahkasammal- ja ruskorahkasammalmikrohabitaatit olivat hiilidioksidin nettonieluja ja jäkälä-, varvikko- ja suovillamikrohabitaatit olivat nettolähteitä. Tuloksia selitti parhaiten vihreän kasvillisuuden prosenttipeittävyys, joka oli molemmissa rahkasammalhabitaatissa kaikkein suurinta. Huokosveden metaanikonsentraatioissa ei havaittu merkitseviä eroja eri habitaattien välillä. Stordalenissa ikiroudan sulaminen on johtanut kosteampien habitaattien yleistymiseen. Nämä habitaattimuutokset ovat lisänneet alueen hiilensidontaa, mutta samalla myös metaanipäästöjen määrää. Tämän seurauksena suon säteilypakote on kääntynyt negatiivisesta positiiviseksi ja habitaattimuutosten edelleen jatkuessa tämä positiivinen vaikutus tulee todennäköisesti vielä kasvamaan. Pidemmällä, yli sadan vuoden aikajänteellä, säteilypakote luultavimmin kääntyy jälleen negatiiviseksi hiilidioksidin sidonnan kasvaessa ja metaanin päästölähteiden ja vaikutuksen heiketessä.
Permafrost peatlands have a significant role in the global carbon cycle, as they store ca. 185 Pg of carbon. Because of the slow decomposition of organic matter, they have sequestered carbon dioxide from the atmosphere and cooled the climate for thousands of years. However, in anaerobic decomposition also methane – a strong greenhouse gas – is produced. Climate change results in changes in permafrost peatland habitats; distribution and proportional share and these changes also affect the CO2 and CH4 fluxes. In this master’s thesis I compare the net ecosystem exchange and pore water methane concentrations in different microhabitats in the Stordalen palsa mire in Abisko, Sweden. In addition, I review the reported climate change-driven habitat changes in the area and its effects on the CO2 and CH4 fluxes. My results suggest that Sphagnum sp. and Sphagnum fuscum -microhabitats were net sinks of CO2 whereas lichen-, shrub- and Eriophorum-microhabitats were net sources. These results were best explained by the proportional coverage of green vegetation, which was highest in both Sphagnum-microhabitats. No discernible differences were found between pore water methane concentrations in different habitats. Permafrost thawing has increased the occurrence of wet habitats in Stordalen. These habitat changes have increased carbon sequestration in the area but at the same time methane emissions have also increased. Because of this, the radiative forcing of the peatland has changed from negative to positive and the on-going habitat changes will likely continue in future. On a longer timespan though, the radiative forcing will likely switch back to negative as carbon sequestration increases and the effects of the methane emissions decrease.
Keyword(s): Ikiroutasuot ilmastonmuutos hiilidioksidi metaani ekosysteemin hiilidioksidin nettovaihto


Files in this item

Files Size Format View
Tuomaala_Emilia_tutkielma_2022.pdf 3.016Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record