Immanuel Kant (1724–1804) oli preussilainen filosofi, jolla oli suuri merkitys länsimaisen filosofian kehitykseen valistuksen aikakaudella. Kantin kirjallinen tuotanto kattaa sisälleen filosofiaa laajasti sisältäen teoksia metafysiikasta, moraalifilosofiasta, estetiikasta, uskonnonfilosofiasta sekä yhteiskuntafilosofiasta. Kantin filosofisen perinnön keskeisin ydin on se, että hän yhdisteli filosofiassaan eri filosofisten koulukuntien periaatteita tehden omasta filosofiastaan synteettistä.
Tutkielmani keskittyy Immanuel Kantin filosofiaan uskon käsitteen näkökulmasta. Usko on laaja käsite, jolle löytyy keskenään hyvinkin erilaisia määritelmiä. Tutkielmassani pyrin määrittelemään sen, mistä Kant kirjoitti, kun hän kirjoitti uskosta. Kantilaista uskon käsitettä tutkivaa tutkimuskirjallisuutta löytyy runsaasti ja se keskittyy suurilta osin uskon käsitteen moraaliseen luonteeseen, mikä on Kantin moraalifilosofian kannalta oletettavaakin. Tutkielmassani tulen avaamaan sitä, miten moraalisuus ja uskon käsite liittyvät toisiinsa. Tämän lisäksi tulen tarkastelemaan muita mahdollisia näkökulmia, joiden avulla kantilaista uskon käsitettä voidaan tulkita. Nämä näkökulmat, joita ovat uskonnollisen tradition näkökulma sekä epistemologinen näkökulma, nousevat yleisestä tavasta tarkastella uskon käsitettä.
Tutkielmani rakentuu siten, että alustan tutkimusaihettani ensimmäisessä luvussa, jossa myös esittelen rajatun tutkimuskysymyksen, tutkimusmetodin sekä tutkimuskirjallisuutta. Toisessa luvussa esittelen uskon käsitettä hyvin yleisellä tasolla lähestyen sitä uskonnollisten traditioiden näkökulmien ja epistemologisen näkökulman avulla. Kolmannessa luvussa esittelen tutkielmani aiheen kannalta oleellisia sisältöjä Kantin filosofiasta, joita ovat Jumalan olemassaoloon liittyvät kysymykset, jumalatodistusten kritiikki sekä käytännöllisen järjen postulaatit. Neljännessä luvussa käsittelen Glaubea eli uskon käsitettä Kantin filosofiassa perehtyen erityisesti uskon moraaliseen luonteeseen ja esitellen uskon käsitettä myös uskonnollisten traditioiden näkökulmista sekä epistemologisesta näkökulmasta. Viidennessä luvussa esittelen keskeisimmät havaintoni ja perustellun vastauksen tutkimuskysymykselleni. Viimeisessä luvussa myös esitän mahdollisia jatkokysymyksiä, joiden avulla aihetta voitaisiin tutkia lisää.
