From coal dependency to coal phase out - how the multilevel policy mix between 2016 and 2021 contributed to the energy transition of Helsinki

Urbaanit energiamurrokset ovat merkittävässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastokriisin eskalaation estämisessä. Helsingin kaukolämpöjärjestelmää on kuvailtu polkuriippuvaiseksi ja lukkiutuneeksi järjestelmäksi, jonka irtautuminen fossiilisista polttoaineista tulee olemaan haastavaa. Vuonna 2021 kaupungin omistama energiayhtiö Helen ilmoitti, että se aikoo luopua kivihiilestä vuonna 2024, mikä on viisi vuotta ennen kansallista kivihiilikieltoa vuonna 2029. Helsingin kivihiilestä luopuminen on konkreettinen esimerkki haastavasta kivihiilen alasajosta pohjoisessa korkean energiantarpeen kaupungissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen siitä, kuinka monitasoinen ohjauskeinoyhdistelmä, joka koostuu kuntatason, kansallisen ja kansainvälisen tason politiikkatoimista, vaikutti hiilivoiman alasajoon Helsingissä. Opinnäytetyössä aihetta lähestytään tapaustutkimuksen kautta. Tutkimusmateriaali koostuu kymmenestä asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelusta sekä keskeisistä strategia-asiakirjoista, jotka muodostavat tutkimuksen täydentävän materiaalin. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa ymmärrystä politiikkatoimien ja poliittisen päätöksenteon roolista kestävyysmurroksissa ja urbaaneissa energiamurroksissa. Opinnäytetyössä käsitellään niin kivihiilen alasajoon liittyviä päätöksenteon prosesseja, politiikkatoimien implementaatiota kuin ohjauskeinoyhdistelmien systeemisiä vaikutuksia. Empiirisen tarkastelun kautta tämä opinnäytetyö lisää ymmärrystä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla muodostuvien ohjauskeinoyhdistelmien yhteisvaikutuksista. Helsingin kivihiilestä luopumista ovat edistäneet kansallisen ja kansainvälisen tason sääntelypolitiikka (päästökauppa, kansallinen kivihiilikielto, verotus jne.), vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen kannustimet (verohelpotukset) sekä kunnallisen tason ilmastotavoitteiden asetanta ja vähähiilisten energiantuotantotapojen tukeminen (sääntelyn purkaminen, innovaatiokilpailut). Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa siinä, kuinka fossiilisiin tuotantotapoihin perustuvien hallitsevien toimintamallien horjuttaminen on tärkeässä roolissa kestävyysmurrosten aikaansaamiseksi. Tutkimus tukee myös huomioita siitä, kuinka politiikan prosessien, strategioiden, politiikkavaikutusten ja palautevaikutusten sisällyttäminen ohjauskeinoyhdistelmän (policy mix) käsitteeseen on tärkeää, jotta ohjauskeinoyhdistelmien tehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia pystytään arvioimaan. Ohjauskeinoyhdistelmän johdonmukaisuus eri hallinnontasojen välillä sekä tasapaino olemassa olevia järjestelmiä horjuttavien ja kestäviä vaihtoehtoja edistävien politiikkatoimien välillä on olennaista kestävyysmurrosten mahdollistamiseksi. Tutkimuksen tulokset tukevat huomioita siitä, että kaupungit ovat tärkeitä alustoja ja toimijoita kestävyysmurroksissa. Eri hallinnontasojen politiikkatoimet kohtaavat kaupunkitasolla ja konkreettiset muutokset fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaan infrastruktuuriin tehdään lopulta kunnallisella tasolla.