“Money talks” : Citizen views among Finnish young adults on how to reduce the impact of food production and consumption on climate and biodiversity and which policy instruments to use

Ilmastonmuutos ja luontokato kuuluvat vakavimpiin ihmiskunnan nykypäivänä kohtaamiin kriiseihin. Nykyinen ruokajärjestelmä syventää näitä kriisejä entisestään sen aiheuttamien massiivisten negatiivisten ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten vuoksi. Näin ollen ruokajärjestelmän kestävyysmurros on välttämätön ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamisessa. Ruokajärjestelmän kestävyyteen on mahdollista vaikuttaa poliittisten ohjauskeinojen avulla, joilla voidaan ohjata sekä ruoan tuotantoa että kulutusta ilmastolle ja biodiversiteetille ystävällisempään suuntaan. Tämän maisterintutkielman tavoite on tutkia erilaisten poliittisten ohjauskeinojen suosiota ruoan ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten vähentämisessä suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa. Lisäksi tässä tutkielmassa pyritään selvittämään mille ruoan tuotannon ja kulutuksen kohdealueille näitä poliittisia ohjauskeinoja tulisi kohdistaa suomalaisten nuorten aikuisten mielestä. Nuoret aikuiset valikoituivat kohderyhmäksi, sillä he ovat tärkeässä asemassa kestävyysmurroksissa. Tämän tutkimuksen pohjana oli kyselyaineisto ja menetelmänä sisällönanalyysi, jossa hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä lähestymistapaa. Aineiston analyysi tehtiin Atlas.ti -ohjelmistossa induktiivisen ja deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että suosituimmat poliittiset ohjauskeinot ruoan ilmasto- ja biodiversiteettivaikutusten vähentämiseen suomalaisten nuorten aikuisten keskuudessa olivat taloudellisia ohjauskeinoja, joista verot olivat suosituin ja tuet toisiksi suosituin yksittäinen ohjauskeino. Tämä ei ole linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan verotus ja muut taloudelliset ohjauskeinot ovat olleet vähiten suosittuja ohjauskeinoja. Lisäksi informaatio-ohjauskeinot, joista erityisesti tietoisuuden lisääminen, regulatiiviset ohjauskeinot, joista etenkin hintasääntely, sekä julkisiin hankintoihin liittyvät ohjauskeinot, kuten kasvisruokapäivä julkisissa ruokapalveluissa, olivat suosituimpia poliittisia ohjauskeinoja. Vaikka tässä tutkielmassa ei suoraan tutkittu hyväksyttävyyttä, tulokset antavat pintakatsauksen eri ohjauskeinojen hyväksyttävyyteen, joka on todettu ratkaisevaksi tekijäksi ohjauskeinojen toimeenpanossa. Lisätutkimusta tarvitaan ohjauskeinojen hyväksyttävyyden selvittämiseksi kattavammin. Lisäksi tulokset osoittivat, että politiikan kohdealueet liittyen ruoan kulutukseen ennemmin kuin tuotantoon olivat suositumpia vastaajien joukossa. Näistä alueista kotimaisen ruoan suosiminen, eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja tuotannon vähentäminen tai lopettaminen, kasvisruokavalioihin siirtyminen ja hyvien (esim. ilmastoystävällisten) valintojen helpottaminen ja lihan muuttaminen luksustuotteeksi nousivat esille eniten. Tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin laajentaa tulevissa tutkimuksissa ja sitten hyödyntää kestävien ohjauskeinojen luomisessa ruoan kulutusta ja tuotantoa varten, ja täten vähentää ruoan negatiivisia ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia.