Covid-19 -pandemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitusten vaikutus Helsingin ilmanlaatuun tammikuusta syyskuuhun 2020
| Title: | Covid-19 -pandemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitusten vaikutus Helsingin ilmanlaatuun tammikuusta syyskuuhun 2020 |
| Author(s): | Huhtala, Jenni |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability |
| Specialisation: | Environmental Change |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2022 |
| Abstract: |
Tässä tutkielmassa tarkastellaan koronapandemian hillitsemiseksi toimeenpantujen rajoitusten ja suositusten vaikutusta ilmanlaatuun Helsingissä vuoden 2020 tammikuusta syyskuuhun ja arvioidaan mahdollisten muutosten terveysvaikutuksia. Koronapandemian hillitsemiseksi toimeenpantiin tuolloin useita ihmisten liikkumista koskevia rajoituksia, jotka aiheuttivat laskun liikennemäärissä ja vaikuttivat sitä kautta myös ilmanlaatuun.
Tarkastelussa mukana olevat ilmansaasteet ovat typen oksidit (NOx), alailmakehän otsoni (O3) ja pienhiukkaset (PM2,5 ja PM10). Ilmansaasteiden pitoisuusdata saatiin Kumpulassa sijaitsevalta SMEAR III -asemalta. Analyysi tehtiin vertailemalla vuoden 2020 ilmansaastepitoisuuksia vuosien 2018-2019 pitoisuuksiin. Aineisto jaettiin kolmeen tarkastelujaksoon, joista jokaista tarkasteltiin erikseen. Ensimmäinen tarkastelujakso sijoittui aikaan ennen poikkeustilaa (1.1.-17.3.), 2. tarkastelujakso rajautui poikkeustilan alkuun ja loppuun (18.3.-15.6.) ja 3. tarkastelujakso oli poikkeustilan jälkeen (16.6.-30.9). Lisäksi tarkasteltiin ilmansaastepitoisuuksien muutoksien aikaansaamia terveysvaikutuksia Suomen ympäristökeskuksen haittakustannuslaskurin avulla.
NOx:n pitoisuudet muuttuivat vuonna 2020 molempiin vertailuvuosiin verrattuna 1. tarkastelujaksolla -36,4 %, 2. tarkastelujaksolla -26,6 % ja 3. tarkastelujaksolla +34,1 %. O3:n vastaavat muutokset olivat +4,8 % (1. tarkastelujakso), -8,6 % (2. tarkastelujakso) ja -11,6 % (3. tarkastelujakso). PM2,5:n pitoisuudet muuttuivat -39,4 % (2. tarkastelujakso) ja 0,0 % (3. tarkastelujakso), ja PM10:n pitoisuudet -46,9 % (2. tarkastelujakso) ja -14,7 % (3. tarkastelujakso) vuonna 2020 vertailuvuosiin verrattuna. NOx:n väheneminen sai 1. tarkastelujaksolla aikaan 2 600 t€/v säästöt ilmansaasteiden aiheuttamien terveysvaikutusten haittakustannuksissa. PM2,5:n ja NOx:n muutokset saivat aikaan 2. tarkastelujaksolla 38 000 t€/v ja 3. tarkastelujaksolla -2 400 t€/v säästöt haittakustannuksissa.
Vaikka ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat vuonna 2020 suurimmalla osasta tarkastelujaksoista, ei laskua voi selittää pelkästään liikennemäärien ja ihmisten toiminnan muutoksilla. Ilmansaasteiden pitoisuuksien laskuun vaikuttavat myös muut tekijät, kuten vuoden 2020 epätyypilliset sääolot. Tutkimusta voisikin jatkaa erottelemalla toisistaan sääolojen, liikennemäärien ja muiden tekijöiden osuudet ilmansaasteiden pitoisuuksien muutoksissa.
The aim of this thesis is to understand how restrictions and recommendations to limit the spread of Covid-19 pandemic affected air quality in Helsinki from January to September 2020 and examine the health benefits coming from the decreased pollutant levels. During that time many restrictions to people’s movements took place. This caused a decrease in traffic rates which in turn affected air quality.
The air pollutants included in this study are nitrogen oxide (NOx), tropospheric ozone (O3) and particulate matter (PM2.5 and PM10). The data was uploaded from SMEAR III -station in Kumpula neighborhood and the results were obtained by comparing concentrations from 2020 to those of 2018-2019. The data were divided into three periods, which were studied separately. The first period was the time before the lockdown (1.1.-17.3.), 2nd period was during the lockdown (18.3.-15.6.), and the 3rd period was after the lockdown (16.6.-30.9.). In addition, the health effects caused by the changes in pollutant concentration were studied with a calculator for financial benefits of emission reductions made by Finnish Environment Institute.
The change in NOx concentrations during 2020 compared to 2018-2019 were -36.4 % in 1st period, -26.5 % in 2nd period and +34.1 % in 3rd period. The changes for O3 were +4.8 % (1st period), -8.6 % (2nd period) and -11.6 % (3rd period). PM2.5 concentrations changed -39.4 % (2nd period) and 0.0 % (3rd period) and PM10 concentrations -46.9 % (2nd period) and -14.7 % (3rd period) during 2020 compared to 2018-2019. Decrease of NOx in 1st period caused 2 600 t€/y savings in costs of air pollution related health effects. The changes in PM2.5 and NOx generated savings of 38 000 t€/y during 2nd period and -2 400 t€/y during 3rd period.
Even though the pollutant concentrations decreased in most periods, the decrease can’t be explained only by changes in traffic rates and human activities. Other factors contribute air pollutant levels as well, including atypical weather during 2020. The study could be continued by separating the effects of weather, traffic and other contributing factors in changes in air pollutant concentrations.
|
| Keyword(s): | Covid-19 ilmanlaatu sulkutila Helsinki NOx O3 PM2 5 PM10 |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Jenni_Huhtala_maisterintutkielma_2022.pdf | 772.5Kb |