Tutkielman tarkoituksena on selvittää luonnon oikeuksien teoreettisia mahdollisuuksia. Luonnon oikeuksia lähestytään kahden maailmalla käytössä olevien mallien – luonnon perusoikeussubjektiuden ja juridisen henkilöyden mallin – kautta. Tutkielman tutkimuskysymys on, voiko luonto olla oikeussubjekti tai juridinen henkilö.
Tutkimuskysymykseen vastaaminen aloitetaan tarkastelemalla sitä mitä oikeudet ovat ja miten luonnon oikeudet voidaan teoriassa ymmärtää. Oikeuksien käsitettä tarkastellaan hohfeldin analyysin sekä intressi- ja tahtoteorioiden kautta. Luonnon oikeuksiin liittyen päädytään lopputulokseen, jonka mukaan luonnon oikeuksia on tarkoituksenmukaisinta ymmärtää hohfeldiläisten intressiteorioiden mukaisina odotusoikeuksina.
Luonnon oikeuksia punnittaessa tulee arvioitavaksi myös luonnon moraalinen asema ja erityisesti se, onko luonnolla itseisarvoa ja ihmisistä irrallisia intressejä. Itseisarvon osalta määritellään ja analysoidaan itseisarvon käsitettä sekä pohditaan luonnon itseisarvoa valitun itseisarvon määritelmän valossa. Intressien osalta vastataan kysymyksiin voiko luonnolla olla intressejä ja voimmeko saada näitä intressejä selville. Tutkielmassa tehdään johtopäätös, jonka mukaan luonnolla voi olla sekä itseisarvoa että ihmisistä erillisiä intressejä.
Luonnon oikeuksien toteuttamisen vaihtoehtoisia malleja lähestytään vallitsevan suppean oikeus-subjektikäsityksen sekä Visa Kurjen esittämän juridisen henkilöyden teorian kautta. Suppea oikeussubjektikäsitys todetaan kuitenkin harhaanjohtavaksi tavaksi määritellä oikeussubjektiutta ja tästä syystä sen yhteensopivuutta luonnon perusoikeussubjektiuden tai juridisen henkilöyden kanssa ei pidetä ratkaisevana tekijänä näiden mallien teoreettisen mahdollisuuden kannalta. Kurjen esittämä teoria juridisestä henkilöydestä ja oikeussubjektiudesta nähdään tarkoituksenmukaisempana tapana määritellä oikeussubjektius. Kurjen teorian valossa tehdään johtopäätös, jonka mukaan luonto voi teoreettisesta näkökulmasta olla perusoikeussubjekti, mutta ei juridinen henkilö.
Lopuksi siirrytään tarkastelemaan luonnon perusoikeussubjektiuden mallia kotimaisen oikeusjärjestelmän näkökulmasta. Suomessa ei toistaiseksi ole käyty kattavaa keskustelua luonnon oikeuksista yleisellä tasolla, eikä varsinkaan perusoikeussubjektiuden osalta. Tutkielmassa tarkastellaan mitä luonnon perusoikeussubjektius merkitsisi Suomessa ja mitä potentiaalisia vaikutuksia luonnon perusoikeussubjektiudella voisi olla.
