The Association Between Physical Activity During Preschool Hours and Early Numeracy Performance

Aiemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä fyysisen aktiivisuuden olevan yhteydessä lasten kognitiivisiin ja akateemisiin taitoihin. Päiväkotipäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden tutkiminen lisää ymmärrystä lasten päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ja auttaa tarkastelemaan sen riippuvuussuhdetta muihin taitoihin erityisesti päiväkodissa vietetyn ajan osalta. Varhaiset matemaattiset taidot viittaavat pienten lasten matemaattiseen osaamiseen, mukaan lukien suhde- ja lukujonotaidot, kuten lukumäärien, numerosuhteiden, luokittelun ja lukusanojen ymmärtämisen ja käytön. Varhaisten matemaattisten taitojen on osoitettu ennustavan vahvasti myöhempiä matemaattisia taitoja ja akateemista osaamista. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia ja tukea lasten varhaisten matemaattisten taitojen oppimista. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin keskitytty pääasiassa kouluikäisiin lapsiin, kun taas pienten lasten fyysistä aktiivisuutta ja matemaattisia taitoja koskeva tutkimus on vähäistä. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole myöskään käytetty kiihtyvyysmittarilla mitattua päiväkotipäivän aikaista fyysisen aktiivisuuden määrää sekä yksilötestauksella määriteltyä varhaisten matemaattisten taitojen osaamista. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella päiväkotiaikaisen fyysisen aktiivisuuden ja varhaisten matemaattisten taitojen yhteyttä 4–5-vuotiailla lapsilla. Tutkielmalle asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Miten päiväkotipäivän aikaiset fyysisen aktiivisuuden eri kuormitustasot ovat yhteydessä matemaattiseen osaamiseen 4–5-vuotiailla lapsilla? 2) Millaisia profiileja fyysisen aktiivisuuden eri kuormitustasojen ja varhaisten matemaattisten taitojen osaamisen osalta voidaan tunnistaa 4–5-vuotiaista lapsista? Tutkimukseen osallistuneet päiväkoti-ikäiset lapset (N = 95, Mikä = 4,6 v.) osallistuivat Helsingin kaupungin järjestämään varhaiskasvatukseen. Fyysistä aktiivisuutta on mitattu viiden peräkkäisen päiväkotipäivän aikana lantiolla pidettävillä kiihtyvyysmittareilla, kun taas varhaisten matemaattisten taitojen osaamista on arvioitu Van Luit ja hänen kollegoidensa (2006) tekemällä suomenkielisellä Lukukäsitetestillä. Aineistoa on analysoitu kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamiseksi on muodostettu korrelaatiomatriisi, joka näyttää kiinnostuksen kohteena olevien muuttujien välisen riippuvuussuhteen. Toista tutkimuskysymystä on lähestytty käyttämällä latenttiprofiilianalyysia lasten profiilien tunnistamiseksi fyysisen aktiivisuuden ja varhaisten matemaattisten taitojen osaamisen perusteella, kun taas profiilien eroja on verrattu ANOVA-menetelmällä. Korrelaatioanalyysin tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota päiväkotipäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden tason ja Lukukäsitetestin pisteiden välillä 4–5-vuotiailla lapsilla. Latenttiprofiilianalyysi ilmensi kolme profiilia lapsilla, joilla oli korkea, keskitasoinen ja alhainen fyysinen aktiivisuus, kun taas varhaisten matemaattisten taitojen osaaminen ei poikennut merkittävästi toisistaan eri profiileista. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka lapset liikkuvat merkitsevästi eri määriä päiväkodissa, tämän tutkimuksen päätulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa, osoittaen ettei päiväkotiaikaisen fyysisen aktiivisuuden ja varhaisten matemaattisten taitojen osaamisen välillä ole suoraa yhteyttä. Lisätutkimuksia, jossa otetaan huomioon muut tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, tarvitaan selvittämään, miten fyysisen aktiivisuuden määrän vaihtelu on yhteydessä varhaisten matemaattisten taitojen osaamiseen varhaiskasvatuksessa.