Epiphytic macrolichens on park maples (Acer platanoides) in Uusimaa region
| Title: | Epiphytic macrolichens on park maples (Acer platanoides) in Uusimaa region |
| Author(s): | Kuru, Saarajohanna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability |
| Specialisation: | Environmental Change |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2023 |
| Abstract: |
Jäkälät ovat saasteille herkkiä organismeja, joita hyödynnetään ympäristön biomonitoroinnissa. Ihmistoiminta on voimakkaasti saastuttanut kaupunkiympäristöjä ja erityisesti rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöt ovat olleet suuria. Tämä on aiheuttanut jäkälien katoamisen kaupunkien keskustoista. Säädökset ja teknologinen kehitys ovat parantaneet ilmanlaatua ja vähentäneet kasvillisuuden saastekuormitusta sekä kaupunki- että haja-asutusalueilla erityisesti rikkidioksidin osalta. Tämä on puolestaan johtanut aiempien jäkäläautioiden katoamiseen.
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin puistojen metsävaahteroilla (Acer platanoides) kasvavia makrojäkäliä Helsingissä, Loviisassa, Siuntiossa ja Raaseporissa käyttäen puiden satunnaisotantaa SFS standardin “Ambient air. Biomonitoring with lichens. Assessing epiphytic lichen diversity” perusteella. Myös kartoitusmetodi valittiin standardin pohjalta. Lajimääritykset tehtiin sekä paikan päällä että Kasvimuseolla (Luonnontieteellinen keskusmuseo). Helsingin puistojen tuloksia käytettiin jäkälien uudelleenkolonisoitumisen arviointiin. Muista Uudenmaan kunnista saatujen tulosten avulla arvioitiin, miten jäkälälajisto eroaa suhteessa saastuneemmalla tutkimusalueella Helsingissä ja vähemmän saastuneilla alueilla muualla Uudellamaalla.
Tutkimuksen päätelmä on, että saastemäärät Helsingissä ovat laskeneet tasolle, joka on mahdollistanut jäkälien paluun. Viitteitä tästä on saatu jo 1990-luvulla sekä vuonna 2000.Tutkimuksessa käytettiin yhtenä tilastollisena menetelmänä jäkälien monimuotoisuusarvoa (Lichen diversity value) sovellettuna tutkimuksessa määriteltyihin funktionaalisiin ryhmiin. Menetelmän avulla saatiin uutta tietoa siitä, miten lajien sietokyky tai herkkyys saasteille vaikuttaa niiden uudelleenkolonisaatioon. Vertailu Uudenmaan kuntien tutkimusalueiden välillä osoitti, että typpioksidien pitoisuudet ohjaavat jäkälälajiston muodostumista Helsingissä.
Helsingissä tehtyjä jäkälätutkimuksia on vähän. Tämä tutkimus tuo ajankohtaista tietoa Helsingin jäkälätilanteesta ja hyödyntää toistaiseksi vähän käytettyä menetelmää jäkälälajiston kokoonpanon tarkastelemiseen. Jatkossa tarvitaan säännöllisiä, vertailukelpoisia jäkäläkartoituksia, jotta ihmistoiminnan aiheuttamaa rasitusta kaupunkiluonnolle voidaan tutkia. Tällaiset aikasarjat auttavat seuraamaan sekä kaupunkiluonnon köyhtymistä että ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkiluonnolle.
Lichens are sensitive organisms widely used for environmental biomonitoring. Urban environments have been under heavy pollution, especially sulphur dioxide and nitrogen oxides, due to human activity which has led to the disappearance of lichens in city centres. Regulations and technological changes have led to cleaner air and less deposition of pollutants, especially sulphur dioxide on the vegetation in both rural and urban areas. This in turn has led to recolonization of lichens in former lichen deserted areas.
In this study epiphytic macrolichens on park maples were surveyed using simple tree-based random sampling in three parks in Helsinki, and in one park in Loviisa, Siuntio and Raasepori each. The sampling and surveying methods were selected based on the SFS standard “Ambient air. Biomonitoring with lichens. Assessing epiphytic lichen diversity”. Species identification took place on site and in Botanical museum (Finnish Museum of Natural History).
The results from parks in Helsinki were used to estimate if lichens have recolonized the trees. In addition, the results from the other Uusimaa municipalities were used to assess how different is the lichen species assemblage when comparing the relatively more polluted region of Helsinki to the less polluted regions in Uusimaa. The study found that pollution levels in Helsinki have declined enough to enable recolonization, of which there have been signs already in 1990s and 2000. The study used lichen diversity value of defined functional groups as one of the statistical methods which gave new information about how the species tolerance or sensitivity to pollutants shapes the recolonization. Comparison between the study areas in Uusimaa region revealed that concentrations of nitrogen oxides steer lichen species assemblage in Helsinki.
Lichen surveys in Helsinki are scarce. This study brings topical information about the lichen situation in Helsinki, and it uses an as yet relatively unknown method to extract information from lichen assemblage. Regular, comparable lichen surveys are needed to further research the pressure that human activities cause on urban nature. Such time series would help to monitor both the urban nature loss and the impact of climate change on the urban nature.
|
| Keyword(s): | lichen survey park maple Acer platanoides Helsinki Uusimaa air pollution SO2 NOx LDV |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Kuru_Saarajohanna_thesis_2023.pdf | 4.183Mb |