Maatilayrityksen strateginen johtaminen resurssipohjaisen teorian viitekehyksessä – naisviljelijöiden näkökulma

Tutkielmassa tarkastelen maatilayrittäjyyttä strategisen johtamisen näkökulmasta resurssipohjaista teoriaa soveltaen. Tutkimuksen kohteena on naispuoliset maatilayrittäjät. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu teoriaan yrityksen hallinnollisista ja tuotannollisista resursseista, joita hyödyntämällä yritys tuottaa tuotteita ja palveluita, joista seuraa yrityksen taloudellinen suorituskyky. Taloudellisen suorituskyvyn lisäksi yritys voi saavuttaa markkinoilla kilpailuedun, mikäli se resurssiensa ja strategiansa avulla täyttää VRIS –kehikon edellytykset. Kehikon mukaan yrityksen resurssien yhdessä tulee olla arvokkaita, harvinaisia, jäljittelemättömiä sekä muilla ei tulisi olla vastaavia substituutteja resursseille. Tutkielman tavoite on vastata tutkimuskysymyksiin siitä, minkälaisia strategisia tavoitteita, vahvuuksia, voimavaroja, heikkouksia ja esteitä naisviljelijöillä on. Lisäksi luon haastattelujen pohjalta katsauksen siihen, minkälainen haastateltujen naisviljelijöiden toimintaympäristö on ja minkälaisena he kokevat maatilayrittämisen. Tutkielmassa naisviljelijää käytetään synonyyminä naismaatilayrittäjälle, joka on tilan ensisijainen viljelijä. Euroopan unionin maatiloista noin 29 prosenttia on naisten johtamia. Vaikka Euroopan unionin mittakaavassa suomalaisten naisviljelijöiden osuus kaikista viljelijöistä on verrattain pieni, on naisviljelijöiden suhteellinen määrä ollut viime vuosina kasvussa. Suomessa naisviljelijät ovat keskimäärin nuorempia ja määrällisesti heidän tyypillisimpiä maatilatyyppejänsä ovat yleinen peltoviljely, erikois-, vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit sekä lypsykarjatalous. Suhteellisesti naismaatilayrittäjien yleisimpiä maatilatyyppejä ovat lampaat, vuohet ja muu laidunkarja ja puutarhatalous sisätiloissa. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan ohjelman uudistuksessa (CAP27) sukupuolten välinen tasa-arvo on nostettu ensimmäistä kertaa yhdeksi osaksi sen keskeisimpiä uudistuksia. Ohjelman tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäämällä naisten osallistumista maatalouteen. Tutkielman tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus ja aineiston hankintamenetelmä oli viiden valikoidun naisviljelijän puolistrukturoidut haastattelut etänä Teams -sovelluksessa. Tutkimuksen lähestymistapa oli deduktiivinen, tutkimuksen lähtökohtana oli resurssipohjainen teoria, jota lähestyttiin empiirisen analyysin kautta. Haastateltujen yrittäjien strategisten tavoitteiden taustalla oli useimmiten taloudelliset motiivit, kuten kannattavuuden parantaminen tai liikevaihdon kasvattaminen. Naisviljelijöiden arvoja heijastavia strategisia tavoitteita ovat tilan jatkuvuuden turvaaminen yli sukupolvien sekä maaseudun, ympäristön ja kotimaisen ruoantuotannon arvostaminen. Haastateltujen yrittäjien tuotannollisia resursseja ovat hyvä kone- ja rakennuskanta, isot ja/tai lähellä sijaitsevat peltolohkot, luotettavat työntekijät, varastointikapasiteetti ja maatilan sijainti. Yrittäjien aineettomia resursseja ovat laajat ammatilliset tukiverkostot, koulutustausta, motivaatio, innovatiivisuus, optimistinen asenne, stressinsietokyky ja dynaamisuus. Resurssit, joita haastatellut maaseutuyrittäjät halusivat kehittää, olivat kokemuksen mukana tuomat ammattitiedot- ja taidot, työn organisointitaidot, stressinsietokyky sekä tehdä kyky pitkän tähtäimen strategisia suunnitelmia ja päätöksiä.

In the thesis, I examine farm entrepreneurship from the perspective of strategic management, applying resource-based theory. The object of the study is female farmers. The theoretical framework of the thesis is based on the theory of the company's administrative and production resources, by utilizing which the company produces products and services, which result in the company's financial performance. In addition to financial performance, a company can achieve a competitive advantage in the market if it meets the requirements of the VRIS framework with the help of its resources and strategy. According to this framework, the company's resources together should be valuable, rare, inimitable, and nonsubstitutable. The aim of the thesis is to answer research questions about what kind of strategic goals, strengths, resources, weaknesses, and obstacles female farmers meet. In addition, based on the interviews, I create an overview of what the working environment of the interviewed female farmers is like and how they experience farming entrepreneurship. About 29 percent of farms in the European Union are managed by women. Although the share of Finnish female farmers among all farmers is relatively small on the scale of the European Union, the relative number of female farmers has been increasing in recent years. In Finland, female farmers are on average younger and their most typical farm types are general arable farming, special crops, grain, oil and protein crops, and dairy farming. Relatively, the most common farm types for women farmers are sheep, goats and other grazing livestock and indoor horticulture. The topic of the thesis is current, because in the reform of the European Union's Common Agricultural Policy Program (CAP27), gender equality has been raised for the first time as one of its central reforms. The aim of the program is to promote gender equality by increasing women's participation in agriculture. The research method of the thesis is qualitative, and the data acquisition method was semi-structured interviews of five selected female farmers. The research approach was deductive, the starting point of the research was resource-based theory, which was approached through empirical analysis. The strategic goals of the interviewed entrepreneurs were mostly driven by financial motives, such as improving profitability or increasing turnover. Other strategic goals that reflect the values of female farmers are securing the farm's continuity over generations and valuing the countryside, the environment and domestic food production. The productive resources of the interviewed entrepreneurs were machinery and buildings, large and/or nearby arable field plots, reliable employees, good storage capacity and the location of the farm. Entrepreneurs' intangible resources include extensive professional support networks, educational background, motivation, innovativeness, optimistic attitude, stress tolerance and dynamism. The resources that the interviewed rural entrepreneurs wanted to develop were professional knowledge and skills brought along with experience, work organization skills, stress tolerance and the ability to make long-term strategic plans and decisions.