| dc.date.accessioned |
2023-03-22T07:21:13Z |
|
| dc.date.available |
2023-03-22T07:21:13Z |
|
| dc.date.issued |
2023-03-22 |
|
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/123456789/45012 |
|
| dc.title |
Changing policy networks : environmental organizations and policy beliefs in the Finnish climate change policy network 2014-2020 |
en |
| ethesis.faculty |
Valtiotieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Social Sciences |
en |
| ethesis.faculty |
Statsvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/6affe131-10ad-46a1-a7d8-df872797d4a8 |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| dct.creator |
Sokkanen, Emma |
|
| dct.issued |
2023 |
|
| dct.abstract |
Suomen ilmastopolitiikka on muuttunut kunnianhimoisemmaksi vuodesta 2014. Lyhyessä ajassa on säädetty ilmastolaki, ilmastorahoitusta on kasvatettu ja 2022 tavoitteemme on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan olemme nähneet uusien ilmastojärjestöjen tulemisen: Fridays for Future ja Elokapina ovat osa suomalaistakin ilmastopoliittista kenttää. Tämä maisterintutkielma tutkii kahta mahdollista mekanismia politiikkamuutoksen takana: ilmastojärjestöjen vaikutusvallan kasvua tai politiikkaeliitin uskomusten muutosta. Tutkimuskysymys on: ”Miten ympäristöjärjestöjen valta sekä politiikkaverkoston uskomukset ovat muuttuneet vuodesta 2014 vuoteen 2020?”
Aikaisempi tutkimus osoittaa suomalaisten järjestöjen vaikutusvallan olevan heikompaa juuri ilmastopolitiikan sektorilla verrattaessa muihin politiikan sektoreihin. Ilmastojärjestöt ovat koalitiona heikommassa asemassa suhteessa teollisuuden koalitioon, kun katsotaan päätöksentekoverkoston kokonaiskuvaa, sekä suhdetta valtiollisiin toimijoihin. Suomalaiset järjestöt ovat myös verrokkimaita esim. Ruotsia heikommin mukana päätöksentekoprosessissa. Samaan aikaan järjestöjen uskomukset ilmastonmuutoksen tärkeydestä ovat äärimmäisen ilmastomyönteisiä, joten institutionalisaatiosta johtuvaa assimilaatiota (co-optation) ei ole havaittavissa suomalaisella järjestökentällä. Nyt kun todistamme muuttuneita politiikkatoimia ilmastopolitiikan saralla, tutkimuksen hypoteesiksi muodostuu, että ilmastojärjestöjen vaikutusvalta on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2020.
Erimielisyydet uskomuksissa sekä yritysten intressien priorisointi johtavat siihen, että päätöksentekoverkosto on ollut melko konfliktinhakuinen. Aikaisempi tutkimus osoittaa, että suomalaista ilmastopolitiikkaa on hidastanut talousorientoitunut kolmikanta-koalitio. Tutkimuksen lähtökohtana on verkostoanalyysille tyypillinen olettama, että vaikutusvalta muodostuu aina suhteessa muihin toimijoihin. Lisäksi muiden arviota vaikutusvallasta käytetään vaikutusvallan mittarina, sillä sen on tutkimuksissa todettu mittaavan vaikutusvaltaa politiikkatoimiin. Nämä premissit toimivat toisen hypoteesin pohjana: verkoston vaikutusvaltaisempien toimijoiden näkemykset ilmastopolitiikasta ovat muuttuneet myönteisimmiksi ajan myötä. Tutkimuksessa hyödynnetään COMPON- tutkimusryhmän keräämää verkostodataa ja deskriptiivistä verkostoanalyysiä: keskeisyysarvoja (centrality measures), vaikutusvaltaverkoston indegree- lukua ja komposiittiarvoa politiikkauskomuksille.
Tulokset tukevat ensimmäistä hypoteesia osittain. Ilmastojärjestöjen kytkökset ovat pysyneet samankaltaisina. Vanhojen toimijoiden verkostopositio on huomattavasti keskeisempi, kuin uusien toimijoiden. Yhä useampi ilmastojärjestö raportoi osallistuvansa päätöksentekoon vuonna 2020 verrattaessa vuoteen 2014. Suora kanava päätöksentekoon on myös aikaisemman tutkimuksen mukaan avain onnistuneeseen vaikutuspyrkimykseen. Toisen hypoteesin osalta tulokset osoittavat keskeisten toimijoiden muuttaneen kantaansa ilmastomyönteisemmäksi. Vaikkakin bisnestoimijat korostivat aikaisempaa enemmän talouskeskeisiä arvoja, konsensus ilmastonmuutoksen tärkeydestä on kasvanut ajan yli: vastausten keskihajonta on pienempää vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2014. Nämä mekanismit eivät varmastikaan anna kaikenkattavaa selitystä politiikan muutokselle vaan esim. hallituskausien erot vaikuttavat politiikkatoimiin. Kuitenkin voidaan todeta ilmastoarvojen valtavirtaistuneen suomalaisessa ilmastopäätöksentekoverkostossa, mikä osaltaan voi heikentää aikaisemmin vahvoja talouskoalitioita, ja siten edistää ilmastomyönteisempää politiikkaa. |
fi |
| dct.abstract |
Finland’s climate policy has become more ambitious. Since 2014, the first climate policy was adopted in 2015, climate funding has significantly increased and the goal in 2022 is to become a carbon neutral welfare state by 2035. All at once, a new wave of environmental actors, such as Extinction Rebellion and Fridays for Future have entered the policy scene. This Master’s Thesis investigates two possible mechanisms behind the policy change: the increase in the influence of environmental organizations and the changes in the beliefs of policy elites.
Previous literature has pointed out that the Finnish ENGOs are relatively weaker than their counterparts in other policy sectors, weaker than other competing coalitions and weaker than in other comparable countries, while still being extremely radical in their views on climate change, indicating no co-optation to institutional logic. The ENGO coalition was found to be structurally included in the policymaking but was assessed the least influential of all coalitions. Thus, in the changed policy context, the following hypothesis is examined: ENGOs occupy more power in the climate policy network in 2020 than in 2014.
The Finnish policy network has been found to be conflictual due to discrepancy in policy core beliefs among the policy actors, as well as historical emphasis on industry interest. The Finnish climate policy has been hindered by Tripartite coalition that prioritises economic values. Research has pointed out that influence attribution is a prompt proxy for policy influence. Thus, the second hypothesis states: The most powerful actors in the network have shifted in their views towards pro-mitigation over time. The research is carried out through utilizing data collected by COMPON- research group, analysing ENGO centralities, influence attribution and a composite measure for policy core beliefs.
The results support the first hypothesis only partially. The ENGOs affiliations remain somewhat similar over time. Conventional ENGOs remained at the centre of the network, whereas the contentious ENGOs occupy outskirts of the network. However, more ENGOs report being included in the policy process in 2020 than 2014. Aligned with previous knowledge about ENGO influence, inclusion in the policy process is the most important factor behind successful influencing. The second hypothesis is supported by the results: a shift in policy core beliefs towards pro-mitigation has occurred among the policy elite, i.e., the central policy actors. Regardless of the corporate actors’ increased emphasis on economic values, there is an increased consensus about the importance of climate change. The two mechanisms examined in this research do not constitute a comprehensive explanation of the change in Finnish climate policy, as other factors such as changes of governments evidently play a role. They are, however, an important part of the explanation: mainstreaming of climate values has occurred in the Finnish climate network, which undermines previously strong coalition structures that would hinder progress. |
en |
| dct.subject |
Descriptive network analysis |
|
| dct.subject |
Policy Network |
|
| dct.subject |
Climate Policy |
|
| dct.subject |
ENGOs |
|
| dct.subject |
NGOs |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.supervisor |
Ylä-Anttila, Tuomas |
|
| ethesis.supervisor |
Karimo, Aasa |
|
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.ethesis |
E-thesisID:45a1f57f-6976-408e-bbc4-38f130449bea |
|
| ethesis-internal.timestamp.reviewStep |
2023-02-17 11:49:26:733 |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi:hulib-202303221539 |
|
| dct.alternative |
Muuttuva politiikkaverkosto : ilmastojärjestöt ja politiikkauskomukset suomalaisessa ilmastopäätöksentekoverkostossa 2014-2020 |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
Politiikka ja organisaatiot |
fi |
| ethesis.facultystudyline |
Politics and Organizations |
en |
| ethesis.facultystudyline |
Politik och organisationer |
sv |
| ethesis.facultystudyline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/SH70_064 |
|
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Politiikan ja viestinnän maisteriohjelma |
fi |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Master's Programme in Politics, Media and Communication |
en |
| ethesis.mastersdegreeprogram |
Magisterprogrammet i politik, medier och kommunikation |
sv |
| ethesis.mastersdegreeprogram.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/MH70_002 |
|
