Corporate Carbon Neutrality Claims and the Legal Effects of Double Counting

Tässä oikeustieteellisessä opinnäytetyössä tarkastellaan oikeudellisia vaikutuksia, joita yrityksille voi aiheutua, mikäli ne käyttävät hiilidioksidipäästöjen (CO2) hyvitystä hiilineutraaliusväittämiensä perustana ja tämä päästöhyvitys paljastuu myöhemmässä tarkastelussa kaksoislasketuksi. Päästöhyvityksen kaksoislaskenta tekee hiilineutraaliusväitteen mitättömäksi, sillä hyvitys on laskettu myös toisaalla eikä se siten tuota ilmastonmuutosta hillitsevää tulosta yritykselle. Kaksoislaskennan välttäminen on yksi vakiintuneista päästöhyvityksen laatukriteereistä, mutta sitä ei ole yksinkertaista arvioida etukäteen sillä kaksoislaskenta tapahtuu tuotteen markkinoille laskemisen jälkeen. Kaksoislaskenta voi tapahtua tahattomasti, mutta myös tahallisesti. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan aihetta suhteessa EU-oikeuteen ja esimerkkejä annetaan myös jäsenvaltioiden, erityisesti Suomen, kansallisesta lainsäädännöstä. Yritykset voivat ostaa päästöhyvitystä vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta. Ne voivat ostaa päästöhyvitystä erilaisista yhteiskuntavastuuseen liittyvistä syistä, mutta useimmiten hyvitystä ostetaan kuitenkin hiilineutraaliusväitteen tekemiseksi. Hiilineutraalius itsessään on yrityksille vapaaehtoinen tavoite. Se voidaan saavuttaa vähentämällä ensin niitä hiilipäästöjä, joita voidaan vähentää, ja sen jälkeen hyvittämällä jäännöspäästöt ostamalla päästöhyvitystä. Päästöhyvitysyksikkö on tuote, joka koostuu yhdestä kilotonnista CO2 ekvivalenttia ja joka arvostetaan yhdeksi hiilikrediitiksi. Päästöhyvitystä voidaan ostaa erilaisista hankkeista. Hankkeet perustuvat erilaisille standardeille ja niistä ostettavat hiilikrediitit ovat myös eri hintaisia. Vapaaehtoinen hiilimarkkina on luonteeltaan kansainvälinen, ja monissa tapauksissa toimijat ovat eri maissa. Vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ei säännellä aineellisella lainsäädännöllä, ja markkinoita sääteleekin edelleen itsesääntely. Tämä aiheuttaa vaikeuksia päästöhyvitysyksiköiden laadunvarmistuksessa sekä myös ongelmia, jotka liittyvät markkinan valvonnan ja täytäntöönpanon puuttumiseen. Lisäksi eri tavoin rakennettuja päästöhyvitysyksiköitä on myös vaikea vertailla. Vapaaehtoiseen hiilimarkkinaan liittyykin informaation epäsymmetriaa sekä markkinan eheysriskejä. Kaksoislaskennan oikeudelliset vaikutukset hiilineutraaliusväittämiin on tällä hetkellä osittain myös Pariisin sopimukseen liittyvä ilmiö, sillä sekä hankkeen isäntämaa että yritys voivat laskea samoja päästövähennyksiä omiin tavoitteisiinsa. Nykyinen tilanne tekee todennäköiseksi, että päästövähennys lasketaan kahteen kertaan. Mikäli yrityksen hiilineutraalisväite paljastuu mitättömäksi, se vaikuttaa negatiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mutta myös yrityksen maineeseen, mikä voi osaltaan johtaa merkittäviin rahallisiin menetyksiin. ”Vihreisiin” kuluttajatuotteisiin liittyen yrityksiä voidaan myös syyttää harhaanjohtavasta markkinoinnista tai viherpesusta, jos paljastuu, että päästöhyvitys on hankittu huonolaatuisesta hyvityshankkeesta. Ympäristöoikeudenkäynneissä on noussut esiin myös ihmisoikeusnäkökulma suhteessa Pariisin sopimuksen päästövähennystavoitteisiin, mikä voi osaltaan lisätä päästöihin liittyvien oikeudenkäyntien riskiä myös yrityksille.