Just adaptation? Representations of justice in urban climate change adaptation planning
Title: | Just adaptation? Representations of justice in urban climate change adaptation planning |
Author(s): | Pietilä, Taru |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
Degree program: | Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability |
Specialisation: | Global Sustainability |
Language: | English |
Acceptance year: | 2023 |
Abstract: |
Ilmastonmuutos vaikuttaa ennennäkemättömästi ja kiihtyvällä nopeudella niin luontoon kuin ihmisiin, mikä edellyttää tehokkaiden toimenpiteiden kehittämistä ilmastonmuutokseen sopeuttamiseksi. Sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset että toimenpiteet vaikutuksia vastaan kärjistävät yhteiskunnissa jo olemassa olevia jakolinjoja voittajien ja häviäjien välillä. Aikaisemmat tutkimukset ovat lisäksi havainneet, että oikeudenmukaisuuden nimenomainen huomiointi on ollut kaupunkitasolla rajallista. Tämä tutkielma tarkastelee kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioita kriittisesti ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta lisätäkseen käytännön ymmärrystä oikeudenmukaisuuden tunnistamisesta ja edistämisestä. Oikeudenmukaisuus ymmärretään tutkimuksessa neliosaisena kokonaisuutena, joka kattaa jako-oikeudenmukaisuuden, sekä tunnustavan, menettelytapojen ja hyvittävän oikeudenmukaisuuden ulottuvuudet. Laadullisen sisällönanalyysin ja kirjallisuuskatsauksen avulla tutkielma kartoittaa oikeudenmukaisuuden representaatioita ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioista, jotka on kerätty kahdeksasta edistyksellistä sopeutumista harjoittavasta kaupungista. Representaatioiden tarkastelemiseksi tutkimuksessa sovelletaan sopeutumisen oikeudenmukaisuusindeksiä (engl. Adaptation Justice Index).
Tutkimustulosten mukaan sopeutumisen strategioissa painotetaan keskimäärin eniten menettelytapojen oikeudenmukaisuutta ja vähiten hyvittävää oikeudenmukaisuutta. Kaupungit menestyivät sopeutumiseen liittyvien vastuiden jakamisessa ja toteutusvaiheeseen liittyvän osallistumisen mahdollistamisessa. Strategioissa keskitytään yleisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja painotetaan tavoitetta edistää toimenpiteillä tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tulosten valossa strategioissa kuvatut sopeutumistoimet vaikuttavat kuitenkin yleisesti ottaen riittämättömiltä tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden ja yhteisöjen näkökulmien huomioon ottamiseksi vaativat kehittämistä vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi. Sopeutumistoimien vaikutuksia tulisi lisäksi kartoittaa entistä tarkemmin, jotta yhteiskuntien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kärsimät menetykset voidaan tunnistaa ja hyvittää. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan etenkin globaalin etelän kontekstissa laajentamaan ymmärrystä missä määrin sopeutumiseen tähtäävät toimenpiteet huomioivat ilmasto-oikeudenmukaisuuden käytännössä.
Climate change and its unparalleled and irreversible effects to natural and human systems initiate a need to take immediate action to develop effective measures for climate change adaptation. Both climate change impacts and responses to climate change are found to further aggravate the division between winners and losers that is already present in the pre-existing patterns of development. This is while previous research has found explicit concern for justice to be limited at the urban level. This study seeks to examine urban climate change adaptation strategies critically from the perspective of climate justice to contribute to the understanding of how justice can be identified and advocated for in practice. Justice is conceptualised with four justice dimensions encompassing recognitional, distributive, procedural, and restorative justice dimensions. An Adaptation Justice Index is applied to policy documents to perform a qualitative content analysis. In addition, a literature review is utilised to explore the representations of justice present in the adaptation strategies of eight leading city-level climate change adaptors.
Results from the analysis show that on average, procedural justice dimension is the most highlighted among the four dimensions, while restorative justice is the least emphasised. The cities performed the best in allocating responsibilities related to adaptation and in enabling participation in the implementation phase. Strategies frequently emphasise vulnerable people and acknowledge the aim to advance equity and just outcomes with adaptation initiatives. The initiatives described in the strategies, however, seem generally to be insufficient to realise these outcomes. Measures to include the perspectives of vulnerable individuals and communities are found to require improvement to promote empowerment of disadvantaged people for climate justice. The impacts of adaptation measures ought to be scrutinised in more detail to recognise the losses borne by the most disadvantaged in society and to make amends for injustices taking place in the context of climate change and adaptation practice. In conclusion, more research is in order to shed further light to the extent climate justice is accounted for in adaptation practice, especially in the context of the Global South.
|
Keyword(s): | Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmasto-oikeudenmukaisuus Climate change Climate change adaptation Climate justice |
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Pietila_Taru_tutkielma_2023.pdf | 680.3Kb |