Tutkielmassani tutkin Suomessa esiintyneiden voimakkaiden keski- ja puuskatuulien suunta- ja vuodenaikajakaumia vuosilta 2010-2019. Työssä käyttämäni tuulihavainnot keräsin 19 sääasemalta Suomesta, joista yhdeksän oli sisämaa-asemia, kahdeksan oli meri- tai rannikkoasemia ja kaksi oli tunturiasemia. Työni tavoitteena oli selvittää, mistä suunnasta ja milloin voimakkaimmat tuulet esiintyvät sekä onko voimakkailla tuulilla alueellisia yhtäläisyyksiä suunta- ja vuodenaikajakaumissa.
Työssä tutkin aluksi jokaisen aseman tuulihavaintojen voimakkainta kahta prosenttia eli noin 1500-1750 havaintoa. Vuodenaikoja esitellessä käytin myös 100 ja 30 voimakastuulisinta päivää 10 vuoden havaintojaksolta, jotta pystyin vertailemaan vuodenaikajakaumia kaikista voimakkaimmissa tuulissa. Kuukausijakaumissa käytin 100 voimakastuulisinta päivää. Lopuksi vertailin suuntia eri vuodenaikoina, jolloin rajasin jokaisen aseman kunkin vuodenajan tuulihavainnot voimakkaimpaan prosenttin.
Meri- ja rannikkoasemilla havaitsin eniten voimakkaita keskituulia syksyllä ja talvella, sisämaassa loppusyksystä ja alkukeväällä sekä Pohjois-Suomessa puolestaan talvella ja alkukeväällä. Nämä voimakkaat keskituulet aiheutuvat talven voimakkaista matalapaineista sekä keväällä voimistuvasta turbulenssista. Sisämaa-asemilla havaitsin myös kesäkuussa voimakkaita keskituulia, joiden aiheuttajana on saattanut olla edellä mainittujen sijasta mesoskaalan konvektiivinen ilmiö. Voimakkaiden tuulten suuntajakaumissa eniten tuulia puhalsi etelän ja lännen väliltä. Sisämaassa kaikkein voimakkaimmat tuulet puhalsivat siitä suunnasta, mistä puhalsi suurin osa kaikista voimakkaista tuulista. Meri- ja rannikkoasemilla kaikkein voimakkaimmat keski- ja puuskatuulet tulivat luoteesta ja idästä.
