Tässä tutkielmassa tutkin seitsemän talviuimarin kokemuksia talviuinnin vaikutuksesta heidän hyvinvointinsa eri ulottuvuuksiin. Olen kiinnostunut erityisesti talviuimarien kokemusten holistisista ja spirituaalisista elementeistä. Talviuinnista on tehty aiempaa tutkimusta lähinnä terveystieteissä, mutta humanistista tai teologista tutkimusta löytyy vähemmän. Tämä tutkimus paikkaa kyseistä aukkoa. Teoreettisena viitekehyksenäni käytän holistisen hyvinvoinnin ja holistisen henkisyyden teorioita. Toteutin tutkimuksen teemahaastattelun avulla ja haastattelin viittä talviuimaria kasvotuste ja kahta Teamsin välityksellä. Haastatteluun osallistui kuusi naista ja yksi mies, joista nuorin oli 18-vuotias ja vanhin 68-vuotias, jotka olivat harrastaneet talviuintia eripituisia aikoja ja erilaisilla uintifrekvensseillä. Sain kaikki haastateltavat omien tuttavieni kautta, mutta haastateltavat eivät olleet tuttujani, koehaastateltavaani lukuun ottamatta. Haastateltavien kokemukset talviuinnin vaikutuksista liittyivät heidän hyvinvoinnin eri ulottuvuuksiin. Osa kokemuksista läpäisivät yhtä aikaa useamman ulottuvuuden, jolloin voidaan puhua holistisista hyvinvointivaikutuksista. Keskeisimpiä fyysisiä hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia olivat flunssien ja erilaisten sairauksien ehkäisy. Kokonaisvaltainen palautuminen niin stressaavasta työpäivästä kuin urheilusuorituksesta olivat yhteneviä kokemuksia. Talviuinnilla oli kehoa ja mieltä virkistäviä sekä rentouttavia vaikutuksia. Luontoon liittyvät kokemukset olivat erittäin merkittäviä monille. Yksinolo ja hiljentyminen liittyivät myös näihin kokemuksiin. Yksi kuvaili kokemustaan jopa hengelliseksi. Vain harvat kaipasivat aktiivista sosiaalisuutta talviuintiharrastukseltaan. Jatkossa tutkimusta voisi vielä syventää niin, että se keskittyisi enemmän hyvinvoinnin holistisuuteen. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisia vaikutuksia talviuinnin lisäämällä yksilön kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla on sosiaaliseen hyvinvointiin yksilön yhteisöllisessä elämässä.
