Zonation Analysis Implementation in Hierarchical Planning Context : A Case Study

Ihmistoiminnan, kuten kaupungistumisen, seurauksena syntyvät maankäytön muutokset kiihdyttävät globaalia luontokatoa. Kaupunkien maankäyttösektori vaikuttaa päätöksillään paikallisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kaupungistumisen ristipaineissa. Zonation on spatiaalisen priorisoinnin työkalu, jonka avulla tuotetaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi. Sitä käytetään osana laajempaa systemaattisen suunnittelun prosessia. Zonationia on käytetty lähinnä suojelualueverkostojen suunnittelussa, mutta sen käytöllä on mahdollisuuksia myös laajemmin kaupunkialueiden maankäytön suunnittelussa. Tämän Pro gradun päämääränä oli tutkia maakuntatason suunnittelutarpeisiin tehtyjen Zonation analyysien hyödyntämistä käytännössä kuntatasolla. Tapaustutkimuksen kontekstina oli suomalainen hierarkkinen maankäytön suunnittelun systeemi, jossa lopulliset maankäytön muutokset toteutetaan kuntatasolla. Datankeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Yhteensä haastateltiin seitsemää ympäristö- ja suunnitteluvirkailijaa kunta- sekä maakuntatasolta Uudeltamaalta, Espoosta, Vantaalta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Millä tavoin maakuntatason suunnittelun tueksi tuotettuja Zonation analyysejä on hyödynnetty kuntatasolla? Ja 2. Mitkä tekijät vaikuttivat analyysien tiedon hyödyntämiseen tämän tutkimuksen tapausesimerkissä? Tämän Pro gradu tutkimuksen tuloksista selvisi, että Zonation analyysejä käytettiin pääasiassa vahvistamaan tietoa jo tunnistetuista ekologisista yhteyksistä kunnissa. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että analyysien tiedon hyödyntämiseen vaikuttivat positiivisesti hyvin toimiva yhteistyö suunnittelutasojen välillä, sekä sidosryhmien osallistaminen analyysien suunnitteluprosessissa. Tiedon hyödyntämisen esteenä taas olivat Zonationilla tuotettujen analyysien sekä itse Zonation-ohjelman toimintalogiikan vaikeatulkintaisuus ja ajanpuute. Myös suunnittelutasojen väliset erot luontoalueiden tarkastelutasossa ja suunnittelumittakaavassa vaikuttivat analyysien hyödyntämiseen. Tuloksista selvisi myös, että analyyseistä tehtävien lopputuotteiden selkeydellä ja käyttäjäystävällisyydellä voidaan helpottaa analyysien tiedon viemistä käytäntöön. Tämän Pro gradun tulokset ovat linjassa alan tutkimuskirjallisuuden kanssa, ja vahvistavat niitä. Lisäksi tulokset lisäävät tietoa tapauksista, joissa spatiaalisen priorisoinnin analyysejä on hyödynnetty käytännössä, mitä on toivottu alan tutkimuskirjallisuudessa. Tulosten perusteella ehdotetaan, että jatkotutkimuksissa datankeruuseen kannattaisi sisällyttää pienenpiä kuntia, ja laajemmin systemaattisen suunnittelun prosessien sidosryhmäläisiä, sekä luontokonsultteja.

Human induced land use changes due to e.g., urbanization accelerate global biodiversity loss. Urban land use planning sector can manage local biodiversity through decision-making. Zonation is a spatial prioritization tool for knowledge production that can be used to inform biodiversity conservation. It is used within systematic conservation planning processes. It has been used mainly for conservation area network planning, but it has potential to be used more widely in ecologically aware land-use planning. The objective of this thesis was to study the implementation of Zonation analyses conducted for regional level planning purposes. The research design was a case study, and the context of the case was Finnish hierarchical land use planning system, where the plans actualize in municipality level. The data collection method was thematic interviews. Altogether seven environmental and planning officials from municipality and regional level, from Uusimaa, Espoo and Vantaa, were interviewed. The aim was to find out what influenced the implementation of the Zonation analyses’ information within the planning context. The research questions were: 1. In what ways have the Zonation analyses conducted for regional level planning been used in municipality level? 2. What factors influenced the implementation of conservation assessment knowledge in this thesis’s case example? The results of this thesis show that the Zonation analyses have been utilized in municipality level in analyzing ecological networks, and they confirmed already existing knowledge in the researched municipalities. Moreover, the factors that affected the implementation of the analyses positively were that the municipalities were well incorporated into the assessment conducting process and that the collaboration between the planning levels functions well. However, what hindered the implementation was difficulty in understanding Zonation’s working logic and how to use the products that are produced from the spatial prioritization results. Also, the differing scales and needs for different type of data between the planning levels affected the analyses’ utilization, as they were made to primarily fit the needs of regional level planning. The clearness and user-friendliness of products made from the analyses can help in using them. The results add to spatial prioritization implementation cases called upon in research literature. For future research, it is suggested that smaller municipalities are included the data collection as well as wider group of stakeholders and nature consultants.