Käännösiskelmiä on tutkittu aiemmin lähinnä historiallisesta näkökulmasta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole juurikaan paneuduttu adaptaatioon, laulettavuuteen ja domestikaatioon laululyriikan kannalta. Kyseiset osatekijät taustoittavat kappaleen kääntämishetken ajankuvaa ja eroavuuksia kielten ja kulttuurien välillä mielenkiintoisella tavalla. Haluankin tutkimuksessani korostaa käännöskappaleiden haasteellisuutta sanoituksellisesti ja sovituksellisesti.
Tutkimuksessani tarkastelen kahden käännöskappaleen, Kuusamon ja Tervetuloa länteen, Andrej:n adaptaatioita. Adaptaatiossa yhdistyvät alkuperäistekstille uskollinen kääntäminen sekä vapaampi variointi. Domestikaatio on yksi adaptaation keinoista, ja yleinen metodi käännöskappaleissa.
Tutkimustavoitteisiini kuuluu kappaleen kääntämisen osa-alueiden eritteleminen kehittämälläni mallilla. Aiempiin vastaavanlaisiin teorioihin pohjautuva ja niitä yhdistelevä oma mallini sallii minun tutkia käännöskappaleita uudenlaisella tavalla, jonka toivon olevan kokonaisvaltainen, laulettavuuden huomioonottava kokonaisuus. Tutkimuksessani yhdistyvät kulttuurinen musiikkianalyysi ja käännöstieteellinen tutkimus.
Molemmissa tutkimissani käännöskappaleissa on pyritty mahdollisimman luonnolliseen lopputulokseen laulettavuuden kannalta. Alkuperäiskappaleiden säkeiden tavumääriä on noudatettu tarkasti ja loppusointuisuus on huomioitu. Kummankin kappaleen tekstissä esiintyy mittavasti domestikaatiota paikan- ja henkilöiden nimistä kulttuuritermistöön. Myös musiikin domestikaatiossa on havaittavissa jonkin verran genrellisiä, tempollisia ja instrumentaalisia muutoksia.
