Discourses on race and "Finnishness" : Exploring Representations of Migrants in the Finnish National Core Curriculum

Suomessa on tutkittu maahanmuuttaneiden oppilaiden koulumenestystä ja -hyvinvointia, joiden tasot ovat huomattavasti alhaisemmat kuin muilla oppilailla. Aihetta on tutkittu näkökulmasta joka käsittelee maahanmuuttaneita itsessään, eikä niinkään analysoi tai kritisoi koulutusjärjestelmää tai sen rakenteita. Tässä tutkielmassa tarkastelen Perusopetuksen opetussuunnitelmaa kriittisellä diskurssianalyysillä. Tavoitteena on hahmottaa miten opetussuunnitelmassa näkyvät diskurssit maalaavat maahanmuuttaneita oppilaita, ja minkälaisia seurauksia niillä on. Tutkielma käsittelee sekä maahanmuuttaneita, että muiksi kuin valkoisiksi rodullistettuja oppilaita, eli ”persons of colour”. Aiemmat tutkimukset osoittavat, kuinka maahanmuuttaneet ja ”persons of colour” kategorioita sekoitetaan Suomessa, joten molempien ryhmien käsittely on olennaista. Aineistonani käytin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 -opetussuunnitelmaa, joka on viimeisimpänä otettu Suomessa käyttöön. Kriittiseen diskurssianalyysiin käytin Van Dijk:n ja Bacchin teorioita, sekä Critical Race Theory eli kriitistä rotuteoriaa. Nämä tukevat opetussuunnitelmasta nousevien diskurssien merkitysten analysointia, sekä niiden yhteyksiä yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin ja niiden epätasa-arvoon. Olen lisäksi hyödyntänyt kirjallisuutta ja aiempaa tutkimusta suomalaisuuden diskursseista kansallisen identiteetin rakentamisessa, historian kertomisessa, sekä yhteiskunnan eriarvoistamisessa. Tutkimukseni tuloksina ilmeni kolme diskurssia/laajempaa teemaa: suomalaiset arvot ja suomalaisuuden normatiivisuus, ”Suomalaisten” ja ”muiden” vastakkainasettelu ja muu erilaisuuden rakentaminen, sekä sanojen, merkitysten, ja teemojen valikointi tai välttäminen. Näillä diskursseilla opetussuunnitelma rakentaa kuvaa Suomen etnisestä ja kulttuurisesta homogeenisyydestä; ne, jotka eivät sovi homogeeniseen kansallisidentiteettiin, sen sijaan jäävät yhteiskunnassa ulkopuolisiksi. Myös ”maahanmuuttaneet” kategoria kuvataan homogeenisenä sen sijaan, että ryhmää käsiteltäisiin intersektionaalisuuden puissa. Sana- ja termivalikoimat, sekä myös se mitä ei sanota, kertovat minkälaisia arvoja opetussuunnitelman pohjalla on. Suomalaisuuden ylistäminen nousee rivien välistä, kun taas rodusta, etnisyydestä, tai rasismista puhuminen jää taka-alalle tai kokonaan pois. Pohdinnassa käsittelen sitä, kuinka diskurssit poissulkevat ”persons of colour” ja maahanmuuttaneiden kansallisesta identiteetistä ja Suomeen kuuluvuudesta. Käsittelen näiden diskurssien mahdollisia seurauksia oppilaiden arjessa, sekä yhteiskunnallisia seurauksia joiden myötä valtarakenteet pysyvät muuttumattomina.