Yliopiston yhteinen kestävyyskurssi opiskelijoiden käsitteellisen muutoksen tukena
| Title: | Yliopiston yhteinen kestävyyskurssi opiskelijoiden käsitteellisen muutoksen tukena |
| Author(s): | Kettunen, Paavo |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability |
| Specialisation: | Subject teacher in Biology |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2023 |
| Abstract: |
Kestävyyden koulutus on alettu ymmärtää tärkeänä osana kestävyyden tavoitteiden saavuttamisessa, myös yliopistoissa. Kestävän kehityksen koulutukselle luo kuitenkin haasteen se, että kestävyys on käsitteenä alati muuttuva ja hyvin kompleksinen termi. Tällaisten monimutkaisten käsitteiden ja ilmiöiden oppimisen tutkimisessa toimii yhtenä teoreettisena lähestymistapana käsitteellisen muutoksen tutkimustraditio. Käsitteellisen muutoksen teoria kumpuaa konstruktivistisesta oppimiskäsityksestä, jonka mukaan oppiminen tapahtuu muokkaamalla ja täydentämällä olemassa olevia tietorakenteita. Toisinaan nämä oppijan aikaisemmat tietorakenteet ovat ristiriidassa tieteellisen tiedon kanssa, ja saavuttaakseen uuden ymmärryksen oppijan täytyy muuttaa ja järjestellä olemassa olevia käsityksiään uudelleen. Uuden käsityksen myötä syntyy kokonaan uusi tapa ymmärtää ilmiötä, kun siihen liittyvät käsitteet saavat uusia merkityksiä. Edellä kuvatusta prosessista käytetään nimitystä käsitteellinen muutos.
Tutkielmassa selvitettiin, millaisia käsityksiä yliopisto-opiskelijoilla oli kestävyydestä ennen Helsingin yliopiston Kestävyyskurssia (SUST-001, 3 op) syksyllä 2021, ja miten nämä käsitykset olivat muuttuneet kurssin jälkeen. Lisäksi tutkittiin, oliko edellä kuvatussa eroja ihmis- ja luonnontiedepainotteisten alojen opiskelijoiden välillä. Käsityksiä tutkittiin alku- ja loppumittaus -asetelmalla. Tutkimuksen otos oli Kestävyyskurssille osallistuneet Helsingin yliopiston opiskelijat (N = 109). Aineisto analysoitiin sekä laadullisesti että määrällisesti.
Tulosten perusteella opiskelijoiden käsitykset olivat kurssin alussa varsin suppeita, vaikkakin vastauksissa näkyi, että useimmat opiskelijat tulivat kurssille omaten ennakkotietoja kestävyydestä. Lisäksi alkumittauksen perusteella tunnistettiin kolme käsitteellisen muutoksen virhekäsityksiin rinnastuvaa kapea-alaista käsitystä: ekologiaan rajoittunut, ihmiskeskeinen ja heikon kestävyyden käsitys. Loppumittauksessa opiskelijoiden käsitykset kestävyydestä paranivat ja erityisesti opiskelijoiden ymmärrys kestävyyden eri ulottuvuuksista, niiden välisistä kytkennöistä ja yleisesti kestävyyden kompleksisesta luonteesta lisääntyi. Myös kapea-alaisista käsityksistä noin puolet muuttuivat, joskin ihmiskeskeinen käsitys oli luonteeltaan hieman muita sitkeämpi. Tieteenalojen välisessä tarkastelussa huomio kiinnittyi erityisesti luonnontiedepainotteisten alojen opiskelijoiden herkkyyteen muuttaa kapea-alaista näkemystään suhteessa ihmistiedepainotteisten alojen opiskelijoihin.
Tulosten pohjalta Kestävyyskurssin voi nähdä onnistuneen monien kestävyyskäsitteen keskeisten sisältöjen opettamisessa. Myös käsitteellisestä muutoksesta oli nähtävissä viitteitä. On kuitenkin tarpeellista jatkaa kurssin jatkokehittämistä sekä kestävyyden integroimista laajemmin osaksi eri koulutusohjelmia. Lisäksi tämän integraation ja kestävyyskoulutuksen onnistumista on tärkeää tutkia myös tulevaisuudessa.
Education for sustainability has come to be seen as an important part of achieving the sustainability goals, also in universities. However, the challenge for sustainability education is that sustainability is an ever-changing and highly complex concept. One theoretical approach for studying the learning of such complex concepts and phenomena is the conceptual change research tradition. The theory of conceptual change stems from the constructivist approach to learning, according to which learning takes place by modifying and completing existing knowledge structures. Sometimes these prior knowledge structures of the learner conflict with scientific knowledge, and in order to reach a new understanding, the learner has to change and reorganize their existing conceptions. With a new conception comes a whole new way of understanding a phenomenon, as related concepts take on new meanings. The process described above is called conceptual change.
This thesis studied what kind of conceptions university students had about sustainability before the University of Helsinki's Sustainability Course (SUST-001, 3 cr) in autumn 2021, and how these conceptions had changed after the course. In addition, we investigated whether there were differences between students in human and natural science-oriented disciplines in the above-mentioned aspects. Conceptions were investigated using a baseline and endline measurement design. The study sample was students enrolled in a sustainability course at the University of Helsinki (N = 109). The data was analyzed both qualitatively and quantitatively.
Based on the results, the students' perceptions were quite narrow at the beginning of the course, although the responses showed that most students came to the course with some prior knowledge of sustainability. In addition, three narrow conceptions similar to misconceptions of the conceptual change were identified from the initial survey: ecology-limited, anthropocentric and weak sustainability conceptions. In the final measurement, students' perceptions of sustainability improved and, in particular, students' understanding of the different dimensions of sustainability, the interlinkages between them and the complex nature of sustainability in general increased. About half of the narrow conceptions also changed, although the anthropocentric conception was slightly more persistent. In the cross-disciplinary analysis, attention was drawn to the tendency of students in natural science-oriented disciplines to change their narrow view in comparison to students in human science-oriented disciplines.
Based on the results, the Sustainability course can be seen as successful in teaching many of the key contents of the concept of sustainability. There were also indications of conceptual change. However, there is a need to further develop the course and to integrate sustainability more broadly into the different educational programs. Furthermore, it is very important to continue to study the success of this integration and of sustainability education also in the future.
|
| Keyword(s): | käsitteellinen muutos kestävyys kestävyyskoulutus kestävyyskompetenssit kestävyysmurros |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Kettunen_Paavo_tutkielma_2023.pdf | 621.2Kb |