Recycling behavior in Helsinki metropolitan region : identifying interventions for conquering biowaste recycling barriers
| Title: | Recycling behavior in Helsinki metropolitan region : identifying interventions for conquering biowaste recycling barriers |
| Author(s): | Roselius, Alisa |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences |
| Degree program: | Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability |
| Specialisation: | Environmental Change |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2023 |
| Abstract: |
Orgaanisen materian tehokkaalla hyötykäytöllä voidaan edistää siirtymää pois fossiiliriippuvuudesta, mikä on välttämätöntä globaalin ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä voidaan anaerobisella mädätyksellä tuottaa orgaanista typpilannoitetta maatalouden käyttöön, mikä pienentää epäorgaanisten typpilannoitteiden tuotantoon tarvittavien usein fossiiliperäisten energiapanosten tarvetta. Oikein kierrätettynä biojäte voi toimia raaka-aineena biokaasulle, joka on vaihtoehtoinen energianlähde fossiiliperäisille energianlähteille. Biojätteen lukuisista hyödyntämismahdollisuuksista huolimatta suuri määrä kotitalouksissa syntyvästä biojätteestä jää kierrättämättä.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kierrätyskäyttäytyminen on seurausta monesta eri tekijästä, minkä johdosta käyttäytymisen täsmällinen kuvaaminen on mahdotonta. Tästä huolimatta erilaisilla interventioilla ollaan kyetty edistämään kierrätyskäyttäytymistä. Interventioiden kyky muuttaa käyttäytymistä perustuu siihen, että ne muuttavat yhtä tai useampaa osa-aluetta, joiden ollaan teorisoitu olevan vahvasti sidoksissa minkä tahansa käyttäytymisen toteutumiseen. Nämä osa-alueet ovat kyvykkyys, tilaisuudet, sekä motivaatio.
Tämä tutkielma pyrkii lisäämään ymmärrystä kotitalouksien biojätteen kierrättämiskäyttäytymistä estävistä tekijöistä Helsingin seudulla, jossa biojätteen osuus kotitalouksien sekajätteestä vuonna 2021 oli lähes 40%. Kierrätyskäyttäytymisen ymmärtämiseksi hyödynnetään Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tilaamasta, Innolinkin toteuttamasta kuluttajakäyttäytymistutkimuksesta saatua dataa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan data-analyysistä saatujen tulosten pohjalta tuuppauksien, käyttäytymistä mahdollistavien tuotteiden/palveluiden tarjoamisen, kannustimien, sekä viestinnän ja markkinoinnin soveltuvuutta biojätteen kierrätystä Helsingin seudulla edistävinä interventioina. Kierrätyskäyttäytymisen kompleksisuuden johdosta asianmukaisten käyttäytymiseen vaikuttavien interventioiden suositteleminen vaatii aluekohtaista tutkimusta, sillä käyttäytymisen toteutumista estävät tekijät voivat erota alueittain.
Tästä tutkielmasta saadut tulokset osoittavat, että kotitalouksissa syntyvien biojätteiden kierrätyskäyttäytymisen toteutumista voidaan edistää seuraavilla tavoilla: kohentamalla sosiaalista tilaisuutta, sekä automaattista motivaatiota tuuppauksilla, kohentamalla fyysistä kyvykkyyttä käyttäytymistä mahdollistavien tuotteiden/palveluiden avulla, kohentamalla automaattista-, sekä tiedostettua motivaatiota kannustimien avulla, sekä kohennuttamalla tiedostettua motivaatiota sosiaalisen median avulla. Esitettyjen interventioiden käyttöönotto voi edistää myös biojätteen erilliskeräysvelvoitteen toteutumista HSY:n alueella.
Effective utilization of organic materials can advance the transition away from fossil dependency which is critical in order to restrict the global increase in temperature. Household biowaste can be reutilized through anaerobic digestion to produce organic nitrogen fertilizers for agriculture, which reduces the large, often fossil-based, energy inputs required in the production of synthetic nitrogen fertilizers. Properly recycled biowaste can additionally be used as a raw material for biogas, which can be used as an alternative for fossil-based energy sources. Regardless of these considerable opportunities, large amounts of household biowaste remains unrecycled.
Though previous research has shown that recycling behavior is a result of several factors and cannot be depicted entirely accurately, different interventions have demonstrated their capability to improve recycling performance. These interventions have the ability to change either one or more of the three domains that have been theorized to be critical for any behavior to happen: capability, opportunity and motivation.
This thesis strives to understand behavioral barriers for biowaste recycling in households and propose targeted behavioral change interventions in Helsinki metropolitan region where nearly 40% of the household mixed waste was unrecycled biowaste in 2021. This is done by analyzing the data derived from an external consumer behavior survey commissioned by Helsinki Region Environmental Services and conducted by Innolink. This research focuses on evaluating the suitability of nudges, enablement, incentives and communication/marketing through social media as means to enhance biowaste recycling performance in Helsinki metropolitan region based on the results from the data-analysis. Area specific research on behavior barriers is required to introduce suitable interventions as recycling behavior is complex and behavior barriers might vary between different groups.
Results from this research show that household biowaste recycling performance can be enhanced by using nudges to improve social opportunity as well as automatic motivation, service provision to improve physical opportunity, fiscal measures to improve automatic-, and reflective motivation, and social media to improve reflective motivation. Successful delivery of these interventions can advance the fulfillment of the requirement in the HSY area that oblige biowaste separation in residential properties.
|
| Keyword(s): | behavior change biowaste recycling food waste HSY recycling barriers |
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Roselius_Alisa_thesis_2023.pdf | 2.096Mb |