Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Korvaavaa, mukautettua vai kevennettyä työtä?

Show full item record

Title: Korvaavaa, mukautettua vai kevennettyä työtä?
Author(s): Raninen, Maija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: Labour law
Language: Finnish
Acceptance year: 2015
Abstract:
Tutkielmassa määritellään mitä korvaava työ on. Sillä tarkoitetaan sitä, että työntekijä tekee työkykynsä mukaisia kevennettyjä työtehtäviä olleessaan työkyvytön tekemään työsopimuksensa mukaisia työtehtäviä. Aiheeseen liittyviä termejä ovat esimerkiksi, kevennetty, mukautettu ja korvaava työ. Tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä korvaava työ on ja milloin sen teettämisedellytykset täytyvät. Tutkielman tavoitteena on selventää korvaavaan työhön liittyviä epäselvyyksiä, esimerkiksi milloin työntekijällä on velvollisuus tehdä korvaavaa työtä ja mikä on korvaavan työn suhde TSL 2: 11 §:n säädökseen. Tutkielman metodi on lainopillinen, mutta lopussa annetaan De lega feranda- tyyppisiä suosituksia korvaavan työn säätelyn kehittämiseksi. Lainsäädännössämme ei ole termiä korvaava työ. Termejä ei ole määritelty lainsäädännössä vaan ne ovat vakiintuneet käytännön työelämän kautta ja esimerkiksi joihinkin työehtosopimuksiin on otettu korvaavaa työtä koskevia määräyksiä. Korvaavasta työstä ei säädetä työlainsäädännössä mutta työsopimuslain 2: 11 §:ssä säädetään työntekijän oikeudesta palkalliseen sairauslomaan. Kysymys on semidispositiivisesta säädöksestä, josta voidaan sopia TSL 13: 7 §.n nojalla toisin. Tämä tarkoittaa sitä, että korvaavaa työtä koskevia määräyksiä on voitu ottaa työehtosopimuksiin. Joihinkin yleissitoviin työehtosopimuksiin on otettu määräyksiä korvaavasta työstä. Tälläisillä määräyksillä on voitu sopia esimerkiksi korvaavan työn käytöstä ja edellytyksistä. Tutkielmassa käsitellään myös korvaavan työn mallin käyttöönoton edellytyksiä käytännön näkökulmasta, kuten yhteistoimintavelvoitetta ja työterveyshuollon roolia. Työssä käsitellään myös korvaavan työn haasteita, kuten työntekijän yksityisyyden suojaan liittyviä kysymyksiä. Tutkielmassa käsitellään myös korvaavan työn työtehtävien sisältöä ja korvaavasta työstä maksettavaa palkkaa, sekä lyhyesti korvaavan työn suhdetta osasairauspäivärahaan. Korvaavan työn käyttöönotto on lisääntynyt viime vuosien aikana yrityksissä ja korvaavaan työhön liittyvä oikeustila on paikoin epäselvä. Olisi tarkoituksenmukaista pohtia tulisiko korvaavasta työstä mahdollisesti sopia laajemmin työehtosopimuksin. Mikäli nykyinen järjestelmä, jossa työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia korvaavasta työstä pidetään voimassa, tulee pohtia miten korvaavan työn malli saataisiin toimimaan. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että työntekijä voidaan velvoittaa korvaavaan työhön tilanteessa, jossa työehtosopimukseen, jota sovelletaan työntekijän työsuhteeseen on otettu korvaavaa työtä koskevia määräyksiä. Lisäksi edellytetään, että muut edellytykset ovat kunnossa. Lääkärinlausunto on asiantuntijalausunto, jossa arvioidaan työntekijän työkykyä. Korvaava työ edellyttää aina, että työntekijä ei ole täysin työkyvytön, vaan työkykyä on rajatusti jäljellä. Korvaavan työn malli nojautuu pitkälti työkyvyn arviointiin, joten tutkielmassa on pyritty määrittelemään käsitteet sairaus, tapaturma, työkyky ja korvaava työ kattavasti. Tilanteessa, jossa työntekijään ei sovelleta sellaista työehtosopimusta, jossa olisi määräyksiä korvaavasta työstä tai, eikä korvaavasta työstä ole sovittu työsopimuksella tai muuten työntekijän kanssa, ei korvaavana työnä voida teettää sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuulu työntekijän tavanomaiseen vakiintuneeseen työnkuvaan tai työsopimuksen mukaiseen työnkuvaan. Oikeuskäytännön perusteella työnantajalla on oikeus velvoittaa työntekijä TSL 3: 1 §:ssä säädetyn direktio-oikeuden nojalla korvaavaan työhön tilanteessa, missä työntekijän työkykyä on jäljellä ja työntekijä voi suorittaa työsopimuksensa mukaisia tehtäviä korvaavana työnä. Mikäli työntekijä kieltäytyy tästä, on oikeuskäytännössä katsottu, että oikeutta sairausajanpalkkaan ei ole. Mikäli korvaava työ pitäisi sisällään muita kuin työntekijän tavanomaiseen työnkuvaan kuuluvia tehtäviä, tulee korvaavasta työstä sopia, eikä siihen voida yksipuolisesti velvoittaa, sillä työntekijän ollessa työkyvytön työsopimuksensa mukaiseen työhön on hänellä oikeus sairausajan palkkaan TSL 2: 11 §:n nojalla.


Files in this item

Files Size Format View
Pro gradu Raninen 27.11.2015.pdf 1.430Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record