Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia ihmisiä, jotka ovat olleet mukana uushenkisyydessä, toisin sanottuna New Age -liikkeessä ja kääntyneet kristinuskoon 2000-luvun taitteen Suomessa. Tutkimusta varten on haastateltu teemahaastatteluperiaatteella kolmeatoista uushenkisyyden eri käytänteissä mukana ollutta ihmistä Tästä näkökulmasta ei ole aiemmin tehty Suomessa tutkimusta. Tutkimuksen on tarkoitus antaa vastaus näihin kysymyksiin: Miten ja miksi haastateltavat päätyivät uushenkisyyteen? Missä uushenkisyyden käytänteissä haastateltavat olivat mukana ja millainen maailmankuva heille tänä aikana muodostui? Mitkä syyt johtivat heidän kääntymiseensä ja miten kääntyminen tapahtui? Miten heidän elämänsä ja maailmankuvansa muuttui kääntymisen jälkeen? Miten heidän suhtautumisensa kristilliseen kirkkoon muuttui kääntymisen jälkeen.
Tutkimus tuloksina esitän mm, että tutkittavien kokemukset uushenkisyydestä olivat aluksi kiinnostavia ja antoivat toivoa elämään, mutta myöhemmin suurimmalle osalle muodostui haasteita yhdistää uushenkinen maailmankuva ja hengellisyys osaksi heidän arkeaan. He eivät myöskään kokenet niiden hengellisten tavoitteiden täyttyvän joita kohti he uushenkisten käytänteiden kanssa kulkivat. Myös kyvyttömyys käsitellä lapsuuden traumoja sekä erilaiset uushenkisyyteen liitetyt negatiiviset tai pelottavat kokemukset pakottivat heidät jatkamaan hengellistä etsintää ja tämän seurauksena he päätyivät kääntymään kristinuskoon. Kääntymiseen liittyi yleensä yksi tai useampi voimakas hengellinen kokemus, jonka tutkittavat kokivat liittyvän kristinuskon kolmiyhteiseen Jumalaan. Kääntymistä ja maailmankuvan muutosta edesauttoivat myös positiiviset kohtaamiset tunnustavien kristittyjen kanssa sekä kristinuskon Jumalan kohtaaminen persoonallisella tavalla. Kääntymisen jälkeen tutkittavat vähitellen luopuivat kaikista uushenkisyyteen liittämistään käytänteistä ja uskomuksista ja liittyivät osaksi jotain seurakuntaa.
