Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Asukaskyselyn hyödyntäminen kaupungin metsien käytön ja hoidon strategian suunnittelussa : Vantaan kaupunki

Show full item record

Title: Asukaskyselyn hyödyntäminen kaupungin metsien käytön ja hoidon strategian suunnittelussa : Vantaan kaupunki
Author(s): Suominen, Tiia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Discipline: Forest Products Marketing
Language: Finnish
Acceptance year: 2015
Abstract:
Muuttuva ympäristö asettaa kunnille ja kaupungeille uusia tarpeita ja tavoitteita, joita varten on tehtävä uusia suunnitelmia ja strategioita. Asukkaiden merkitys näiden suunnitteluprosessien aikana kasvaa, ja näin ollen erilaisten osallistamismenetelmien hyödyntäminen prosessien aikana tulee yhä tärkeämmäksi. Tässä tutkimuksessa on kaksi osaa; ensimmäisessä tutkitaan, miten osallistamismenetelmistä asukaskyselyä voidaan hyödyntää kaupungin metsien käytön ja hoidon strategian suunnittelussa, ja toisessa osassa toteutettiin asukaskysely, jonka tarkoituksena oli selvittää asukkaiden mielipiteitä, toiveita ja ehdotuksia koskien kaupungin metsien käyttöä ja hoitoa Vantaalla. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään, miten asukaskyselyä voidaan hyödyntää tavoitteiden saavuttamisessa eli se sisältö, joka asukaskyselyn on mahdollista tuoda strategian suunnitteluprosessiin, sekä miten ja missä vaiheessa, eli millä tavalla, asukaskyselyä voidaan hyödyntää suunnitteluprosessissa. Tässä osassa hyödynnettiin kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmiä, ja tulokset perustuvat pääasiassa olemassa olevaan kirjallisuuteen sekä tietyiltä osin toteutettuun asukaskyselyyn. Tuloksista on mahdollista havaita, että tiettyjen kriteerien eli tekijöiden avulla asukaskyselyllä voidaan tavoittaa erittäin hyvin kunnan luomat tavoitteet sekä asukkaiden paikalliseen tietoon ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet. Heikommin tavoitettavissa olevat tavoitteet liittyvät asukkaiden henkisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin, kuten luottamuksen rakentamiseen. Toteutetulla asukaskyselyllä ei sen sijaan tavoiteta juuri lainkaan kansainvälisen ja institutionaalisen tahon luomia tavoitteita, kuten metsälakiin liittyviä tavoitteita. Tulosten perusteella asukaskyselyn hyödyntäminen on mahdollista kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa, mutta sen avulla voidaan tuoda vain tietyt tavoitteet tietyissä vaiheissa. Tutkimuksen toisena osana toimi toteutettu asukaskysely, jonka tavoite oli kerätä asukkaiden mielipiteitä, toiveita ja ehdotuksia koskien Vantaan kaupungin omistamia metsiä. Asukaskyselyn avulla kerättiin tietoa metsien merkityksestä, käytöstä, hyväksyttävistä hoitotoimenpiteistä, osallistamisesta kaupungin metsien hoitoon ja suunnitteluun sekä paikkatietoja suuralueiden metsistä. Vantaan kaupunki jaettiin suuralueiden mukaan seitsemään alueeseen. Otoskoko oli 2 100 eli satunnaisotoksella valittiin kultakin suuralueelta 300 15–75-vuotiasta asukasta. Vastauksia tuli yhteensä 950 kappaletta eli vastausprosentti on 45 %. Tuloksissa hyödynnettiin kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen menetelmiä. Tuloksista voidaan havaita, että metsien merkitys nimenomaan virkistys- ja ulkoilukäytössä on merkittävä; ominaisuuksista tärkeimpinä pidettiin luonnonmukaisuutta ja metsän tuntua, rauhallisuutta ja hiljaisuutta, sekä mahdollisuutta ulkoiluun ja liikuntaan; eniten vierailtiin kodin lähellä sijaitsevissa metsissä; ja metsänhoitotöistä hyväksyttävimpinä pidettiin vähiten muutoksia aiheuttavia toimenpiteitä, kuten siistimistä, eri-ikäismetsänhoitoa ja harvennusta. Osallistaminen sen sijaan oli melko tuntematonta suurimmalle osalle vastaajista, eikä moni uskonut, että asukaskyselyä todella tullaan hyödyntämään lopullisessa päätöksenteossa. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia lisää, millä tavalla tässä tutkimuksessa käytetyt kriteerit toimivat eri asukaskyselyiden yhteydessä, ja onko niitä mahdollista hyödyntää muissa suunnitteluprosessin vaiheissa kuin mitä tässä tutkimuksessa saatiin selville.
The changing environment causes new needs and objectives for which new plans and strategies have to be created. The importance of the residents increases during these planning processes, and therefore utilizing different participatory methods comes more and more important. There are two parts in this research; the first part examines how the resident survey, from participatory methods, can be used in the strategical planning of the city’s forests’ use and management, and in the second part, the resident survey has been implemented to find out the opinions, wishes, and proposals of the residents concerning the city’s forests’ use and management in Vantaa. The first part of the research examines how the resident survey can be used in the achieving the objectives, what is the content that the resident survey is able to bring into the planning process, and to find out how and in which phase, or in which way, the resident survey can be used in the planning process. In this part, the qualitative methods were used, and the results are mainly based on the existing literature together with the implemented survey in the certain aspects. From the results, it is possible to find out that the resident survey may achieve very well the objectives of the municipality and the objectives relating residents’ local knowledge and possibilities to influence by certain criteria. The objectives related to the residents’ spiritual or psychological characteristics, like building the trust, are more difficult to achieve. On the other hand, the implemented resident survey cannot be used to achieve all the objectives of the international or institutional parts, like the objectives related to the Forest Act. It is possible to use the resident survey in every phase of the planning process, but according to the results of this research, it will not be able to bring all the objectives in every phase. The second part of the research was to implement the resident survey to find out the residents’ opinions, wishes, and proposals concerning the forests of Vantaa city. It enabled to gather the knowledge and the information about the meaning and the use of the forests, the acceptable forest management methods, the participatory in the forest management and planning, and the local information about the forests. Vantaa city was divided into the seven areas. The sample size was 2 100 – so 300 residents of the age 15 to 75 from each area. In total 950 answers were received with the respond rate 45 %. The results were created by using the quantitative methods. They show that the meaning of the forests for recreation and outdoor activities is remarkable; the most important characteristics are naturalness and feeling of the forest, calmness and silence, and the opportunities to outdoor activities and sport; the residents mostly use forests nearby home; and the most acceptable forest management methods cause less changes in the environment, like thinning, uneven-aged forest management, and harvesting. The participatory is quite unknown for most of the respondents, and the most of the residents think that this resident survey will not influence to the final decisions. Further studies about how the criteria, used in this research, could work with different resident surveys is needed, and if they can be used in the other phases of the planning process that have been found out in this research.
Keyword(s): asukaskysely kysely osallistaminen kaupunki kunta taajamametsä Vantaa asukas strategia


Files in this item

Files Size Format View
Tiia_Suominen_pg_2015.pdf 7.139Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record