Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Kansallinen metsästrategia 2025 : Puun tuotannon kestävyyden ja strategian kestävyysajattelun arviointi

Show full item record

Title: Kansallinen metsästrategia 2025 : Puun tuotannon kestävyyden ja strategian kestävyysajattelun arviointi
Author(s): Somerma, Tuuli
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Discipline: Forest Economics
Language: Finnish
Acceptance year: 2016
Abstract:
Tutkimuksessa tarkastellaan valtioneuvoston 12.2.2015 hyväksymää Suomen kansallista metsäohjelmaa “Kansallinen met-sästrategia 2025” Metsästrategian vuoteen 2050 tähtäävä visio on: “Metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin läh-de”. Metsästrategian tavoitteena on voimakas puuntuotannon lisääminen ja samanaikaisesti toimien ekologinen kestävyys on asetettu edellytykseksi puuntuotannon lisäämiselle. Lisäksi vision mukaisen metsistä saatavan hyvinvoinnin kasvattamisen to-detaan olevan riippuvainen metsän eri käyttötarpeiden yhteensovittamisesta. Metsien käytön ekologisen ja sosiaalisen kes-tävyyden edistämisen voidaan siis käsittää olevan metsästrategiassa yhtäläisiä tavoitteita metsien taloudellisesti kestävän käytön kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan strategian puuntuotannollisten tavoitteiden kestävyyttä, kestävyysajattelun kehittymistä, painottuen taloudellisen ja ekologisen kestävyyden tarkasteluun, sekä ajattelun siirtymistä käytäntöön. Kirjallisuuskatsauksessa lähdetään liikkeelle strategian tavoitteiden mukaisen puuntuotannon lisäämisen vaikutuksista. Ensinnäkin tarkastellaan, mihin tekijöihin puuntuotannolliset tavoitteet perustuvat, odotetun kysynnän ja hakkuumahdollisuuksien valossa. Toiseksi, tarkastellaan voidaanko puuntuotantoa lisäämällä saavuttaa suunniteltuja ilmastohyötyjä ja kolmanneksi, tarkastellaan puuntuotannon lisäämisen vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen. Toisessa osassa tutkimusta tarkastellaan ensin kuinka kestävyys ymmärretään kirjallisuudessa ja toisaalta, kuinka kestävyyden mittarit on määritelty strategiassa. Toiseksi, esitettyjen mittareiden perusteella arvioidaan metsästrategian strategisten hankkeiden kohdistumista kestävyyden eri osa-alueisiin sekä tarkastellaan erikseen puuntuotannon lisäämiseen ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseen tähtääviä hankkeita. Lopulta, tarkastellaan valtion tukien kohdistumisen suhteellista ja absoluuttista muutosta puun tuotannossa sekä metsien monimuotoisuuden turvaamisessa Historiallisesti Suomen metsien kestävää käyttöä on ohjannut ajatus puuntuotannollisesta kestävyydestä ja kuutiomäärän maksimoinnista metsätalouden kannattavuuden mittareina. Suurimman yhteiskunnallisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi tulisi kannattavuuden tarkastelussa kuitenkin taloustieteen mukaisesti kiinnittää huomiota taloudellisiin suureisiin, kuten hintaan, kustannuksiin ja korkokantaan. Tarkasteluun tulisi metsien käytön osalta sisällyttää myös metsien markkinattomat hyödyt, kuten metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien hiilinielut sekä muut metsien käyttöön liittyvät arvostukset. Strategian kestävyysajattelu on tässä mielessä kehittynyt edeltäjiinsä nähden, sillä se tunnistaa kilpailulliset markkinat, joilla markkinoita tasapainotetaan kohdistamalla julkinen ohjaus markkinattomiin julkishyödykkeisiin, edellytyksenä metsätalouden kannattavuudelle. Toisaalta, puun tuotannon maksimointi nähdään edelleen tärkeänä tekijänä kansantalouden kannattavuuden mittaamisessa. Tämä aiheuttaa jo lähtökohtaisesti sen tilanteen, että puuvarojen optimaalista käyttöä arvioitaessa sivuutetaan muut kuin puuntuotannolliset hyödyt. Lisäksi ajatus siitä, ettei puuntuotannon kansantaloudellinen kannattavuus vastaa sen yksityistaloudellista kannattavuutta, aiheuttaa tilanteen jossa kilpailullisiin markkinoihin voidaan puuttua muuten kuin taloustieteellisin perustein. Puuntuotannon maksimoiminen kansantaloudellisen kestävyyden mittarina ei siis edistä kilpailullisten markkinoiden syntymistä tai yksityismetsätalouden kannattavuutta. Ilmastonäkökulmasta metsien lisääntynyt hyödyntäminen ei vähennä ilmakehän hiilidioksidia halutulla tarkastelujaksolla. Lisäksi toimiin liittyvät epävarmuudet vaarantavat sekä toiminnan taloudellisen että ekologisen kestävyyden. Monimuotoisuudelle lisään-tyvien hakkuiden todetaan metsästrategiassa edustavan uhkatekijää. Esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan edistä metsäluonnon monimuotoisuuden tilan kehittymistä ainakaan lähivuosina ja strategiassa suuri painoarvo laitetaankin METSO-suojeluohjelman onnistumiselle. Kokonaisuudessaan metsästrategian toimenpiteet kohdistuvat 2020-luvulle, joten sen vaikutuksia puun tuotannon lisäämiseen tai monimuotoisuuden tilan parantamiseen ei voida vielä arvioida. Suurin merkitys on tällöin valtion tuilla, jotka puuntuotannon osalta ovat laskeneet 25 %, talousmetsien luonnonhoidon osalta 61 % ja suojelun osalta 65 % vuoden 2010 tasosta. Valtion tukipolitiikassa ei tällä hetkellä näy strategian ajatus metsien
Keyword(s): kansallinen metsästrategia kestävyys monimuotoisuus puun tuotanto metsätalouden kannattavuus


Files in this item

Files Size Format View
tuuli_somerma_pg_2016.pdf 1.325Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record