Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

BEPS-hankkeen multilateraalisen sopimuksen etua rajoittava määräys ja yleinen veronkiertoa koskeva määräys EU:n perusvapauksien näkökulmasta

Show full item record

Title: BEPS-hankkeen multilateraalisen sopimuksen etua rajoittava määräys ja yleinen veronkiertoa koskeva määräys EU:n perusvapauksien näkökulmasta
Author(s): Dahlgren, Silja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: Fiscal law
Language: Finnish
Acceptance year: 2016
Abstract:
Kansainvälinen vero-oikeus on ala, jota ei ole harmonisoitu valtioiden välillä. Esimerkiksi EU:ssa ei ole harmonisoitu EU-valtioiden välitöntä verotusta koskevia lainsäädäntöjä. Myöskään sisällöllisesti laajat, monen valtion väliset multilateraaliset sopimukset eivät ole verotuksen alalla yleisiä. Kansainvälisen vero-oikeudellisen järjestelmän koordinoimattomuus voi toimia sekä esteenä kansainväliselle kaupankäynnille aiheuttaessaan kahdenkertaista juridista verotusta, että mahdollisuutena kansainväliselle veropaolle. Kansainvälisellä veropaolla tarkoitetaan verovelvollisen pyrkimyksiä hyödyntää eri valtioiden erilaisia verojärjestelmiä verotaakkansa lieventämiseksi. Valtioiden veropohjien turvaaminen ja veropaon estäminen ovat tällä hetkellä vahvasti esillä sekä EU:n että OECD:n toimissa. OECD:n Addressing Base Erosion and Profit Shifting -hankkeen (BEPS) tarkoituksena on puuttua veropohjan rapautumiseen ja voitonsiirtoon. BEPS-hankkeessa on ehdotettu useita toimenpiteitä, joiden implementoimisella on tarkoitus varmistaa, että taloudellista voittoa verotetaan siellä, missä taloudellinen toiminta todellisuudessa tapahtuu ja arvoa luodaan. Lisäksi EU:n komissio on julkaissut veronkiertämisen vastaisen paketin, jonka yhteydessä komissio esittää veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin säätämistä. Direktiiviehdotuksen lisäksi komissio on julkaissut verosopimuksia koskevan suosituksen. Suositus sisältää muotoilun verosopimuksiin sisällytettäväksi yleiseksi veronkiertonormiksi, jota jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään, mikäli ne sisällyttävät veronkiertonormin solmimiinsa verosopimuksiin. Komission toimenpide-ehdotuksilla on tarkoitus implementoida osa BEPS-hankkeessa esitetyistä toimenpiteistä koordinoidusti unionin tasolla. OECD:n BEPS-projektin yhteydessä on esitetty, että veropaon estäminen vaatii muutoksia OECD:n malliverosopimukseen ja olemassa oleviin kahdenvälisiin verosopimuksiin. BEPS-hankkeen yhteydessä on ehdotettu multilateraalisen sopimuksen kehittämistä olemassa olevien kahdenvälisten verosopimusten muuttamiseksi. Tällä multilateraalisella sopimuksella olisi tarkoitus muun muassa lisätä olemassa oleviin verosopimuksiin verosopimuskeinottelua ja veronkiertoa koskevia sopimusmääräyksiä. Ehdotetut veronkiertoa koskevat sopimusmääräykset ovat etuja rajoittava lauseke, eli ns. limitation on benefits -lauseke sekä yleinen veronkiertoa koskeva lauseke, ns. principle purpose test -lauseke. Limitation on benefits -lausekkeen avulla pyritään estämään verosopimuskeinottelua. Lausekkeen perusteella voidaan evätä verosopimuksen mukaisen edun saaminen tilanteessa, jossa verovelvollisen omistajat ja todellista päätäntävaltaa käyttävät henkilöt ovat kolmannen valtion asukkaita. Principle purpose test -lausekkeella taas on tarkoitus estää verosopimuksen mukaisen veroedun myöntäminen oikeustoimissa, joiden yhtenä päätarkoituksena on verosopimuksen mukaisen edun saaminen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kyseisten ehdotettujen sopimusmääräysten yhteensopivuutta EU:n perussopimusten takaamiin perusvapauksiin nähden. Vaikka välillistä verotusta ei EU:n tasolla ole harmonisoitu, on EU-oikeus etusijaperiaatteensa vuoksi otettava huomioon myös kyseisellä alalla jäsenvaltioiden käyttäessä niille kuuluvaa toimivaltaa. Jäsenvaltiot eivät esimerkiksi ole toimivaltaisia solmimaan verosopimuksia, jotka ovat ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. OECD:n ehdottama limitation on benefits -lauseke voi olla ongelmallinen esimerkiksi SEUT:n takaamien vapaan sijoittautumisoikeuden ja pääomien vapaan liikkuvuuden kannalta, sillä se saattaa heikentää valtioiden rajat ylittävien investointien kiinnostavuutta. Lisäksi OECD:n ehdottama principle purpose test -lauseke voi olla ongelmallinen EU:n oikeuden kannalta, sillä EU-tuomioistuin on linjannut, että veroedun epääminen veronkiertonormien perusteella on EU-valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa sallittua vain, kun verovelvollisen oikeustoimi on täysin keinotekoinen ja sen määräävänä tarkoituksena on veroedun saaminen. Tässä tutkielmassa analysoidaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä sen selvittämiseksi, ovatko BEPS-sopimuksen ehdotetut veronkiertoa koskevat sopimusmääräykset EU-oikeuden mukaisia. Lisäksi tutkitaan OECD:n ehdottamien veronkiertoa koskevien sopimusmääräysten suhdetta EU-komission esittämiin toimenpide-ehdotuksiin. Lopuksi tarkastellaan, miten sopimusmääräyksiä koskevat johtopäätökset vaikuttavat mahdollisuuksiin saada aikaiseksi laaja, kaikki OECD-valtiot kattava BEPS-sopimus.


Files in this item

Files Size Format View
Pro_Gradu_Silja_Dahlgren.pdf 1.074Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record