Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Taajamassa asuvien lapsiperheiden kotivara ja omatoiminen varautuminen

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-03-19T08:47:42Z
dc.date.available 2015-03-19T08:47:42Z
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/123456789/777
dc.title Taajamassa asuvien lapsiperheiden kotivara ja omatoiminen varautuminen fi
ethesis.discipline Home economics en
ethesis.discipline Kotitaloustiede fi
ethesis.discipline Hushållsvetenskap sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/089e7802-8ab8-4378-9a79-8da9edc12ac9
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/43bb9abf-5dff-44fa-a148-5e6afe725888
ethesis.department Institutionen för lärarutbildning sv
ethesis.department Department of Teacher Education en
ethesis.department Opettajankoulutuslaitos fi
ethesis.faculty Faculty of Behavioural Sciences en
ethesis.faculty Beteendevetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Käyttäytymistieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/a990df47-03bd-4108-9d39-9b2f66a53631
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Antervo, Roosa
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Objective. The main purpose of this study is to examine what families with children living in urban areas think about self-preparedness and emergency food supply kits nowadays. Study shows how study subjects understand terms "emergency food supply kit" and "self-preparedness", what they think about their own emergency food supply kits and the necessity of it in urban areas. Furthermore study explains the pros and cons of the newest Kotivara-guide from family perspective. Previous studies have shown that there are too little researches about these topics and the fact that self-preparedness is becoming more common. Method. This was a qualitative research with phenomenographic features and which research data were collected using half structural thematic interviews. Nine families with children were selected for research and by change only women were interviewed. All families were living in Kiukainen. Transcribed research data were analyzed with content analysis. Results and conclusions. The term "emergency food supply kit" (kotivara) was more familiar than "self-preparedness" (omatoiminen varautuminen) and "emergency food supply kit" was typically only related to food storing. All families had subconsciously own emergency food supply kit that probably, however, lacked iodine pills, battery powered radio, cash money and water. Own emergency food supply kit was seen to have a major role in urban areas since it helps in exceptional situations and also in normal daily life. Electricity blackout was said to be the most typical exceptional situation nowadays. As for the findings about guidance, families suggested that the Kotivara-guide could be distributed in child health clinics, family centers and schools. According to research subjects, Kotivara-guide should also have the old guides about foods and other things to store. Based on the results of this research, Finnish emergency food supply kit guidance, Kotivara, is still important thing. In order to improve and be more familiar in Finland, informing should be more humane and targeted at those with the greatest needs. en
dct.abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Kiukaisten kunnan taajamassa asuvien lapsiperheiden ajatuksia ja merkityksiä omatoimisesta varautumisesta ja tarkemmin sen konkreettisesta ilmiöstä, kotivarasta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kotivara ja omatoiminen varautuminen termien määrittelystä, omasta kotivarasta, omatoimisen varautumisen ja kotivaran tarpeellisuudesta taajamassa nyky-Suomessa ja siitä, miten kotivaraohjeistusta lapsiperheille tulisi kehittää. Aiempaa tutkimustietoa lapsiperheiden varautumisesta ei ole, mutta laajemmat varautumiseen ja kotivaraan liittyneet tutkimukset olivat osoittaneet tietoisuuden kotivarasta olevan kasvussa. Uuden kotivaraohjeistuksen (2014) pohjalta ei ole tehty tämänkaltaista tutkimusta, joten tämä on toistaiseksi ainoa laatuaan. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa oli fenomenografisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia aikuisia (kaikki naispuolisia) oli yhdeksästä eri lapsiperheestä, jotka asuivat Kiukaisten taajamassa. Litteroitua tekstiaineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, siten että analyysia ohjasi vahvasti aiemmat tutkimustiedot aiheesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutumpi termi "kotivara" liitettiin pääasiassa elintarvikkeiden varaamiseen poikkeustilanteisiin, hieman tuntemattomampi "omatoiminen varautuminen" näkyi enemmän henkisenä varautumisena. Kaikilla vastaajilla oli tiedostamattaan kotona kotivara, joka poikkesi jonkun verran ohjeistuksesta. Kotivarasta puuttui todennäköisimmin joditabletit, paristokäyttöinen radio, käteinen raha ja vesi. Taajamaoloissa kotivara nähtiin tärkeänä, sillä se antaa turvan poikkeustilanteessa – joka on todennäköisimmin pitkittynyt sähkökatko – ja kertoo mielekkäästä arjen hallinnasta. Lapsiperheet toivoivat kotivaraneuvontaa erityisesti neuvoloista, perhekeskuksista ja kouluista. Internet ja televisio nähtiin vahvimpina medioina laajempaan tiedottamiseen. Paperiseen kotivara-esitteeseen toivottiin takaisin elintarvike- ja välttämättömyystavaralistauksia. Johtopäätelminä on, että kotivaralla on edelleen merkitystä Suomessa ja tulevaisuudessa tiedotus siitä tulee olla ihmisläheisempää ja kaikkien saatavilla olevaa. Riskiryhmät tulisi ottaa paremmin huomioon ja tietoa tulisi saada myös järjestöjen ulkopuolella oleville ihmisille. fi
dct.subject kotivara fi
dct.subject varautuminen fi
dct.subject omatoiminen varautuminen fi
dct.subject lapsiperheet fi
dct.subject taajama fi
dct.subject teemahaastattelu fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.supervisor Palojoki, Päivi
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.ethesis E-thesisID:1c127fc9-ef50-41f1-808a-dff7cbff8523
ethesis.degreeprogram Kotitalousopettajan koulutus (kotitaloustiede) fi
ethesis.degreeprogram Home Economics Teacher Education (Home economics) en
ethesis.degreeprogram Hushållslärarutbildning (Hushållsvetenskap) sv
ethesis.degreeprogram.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/F240a267-1622-487c-bec7-4b25eea766c3
ethesis-internal.timestamp.reviewStep 2015-02-05 09:24:54:498
ethesis-internal.title.primary Taajamassa asuvien lapsiperheiden kotivara ja omatoiminen varautuminen en
ethesis-internal.title.secondary Emergency food supply kit and self-preparedness of families with children in urban areas en
ethesis-internal.abstract.secondary Objective. The main purpose of this study is to examine what families with children living in urban areas think about self-preparedness and emergency food supply kits nowadays. Study shows how study subjects understand terms "emergency food supply kit" and "self-preparedness", what they think about their own emergency food supply kits and the necessity of it in urban areas. Furthermore study explains the pros and cons of the newest Kotivara-guide from family perspective. Previous studies have shown that there are too little researches about these topics and the fact that self-preparedness is becoming more common. Method. This was a qualitative research with phenomenographic features and which research data were collected using half structural thematic interviews. Nine families with children were selected for research and by change only women were interviewed. All families were living in Kiukainen. Transcribed research data were analyzed with content analysis. Results and conclusion. The term “emergency food supply kit” (kotivara) was more familiar than “self-preparedness” (omatoiminen varautuminen) and “emergency food supply kit” was typically only related to food storing. All families had subconsciously own emergency food supply kit that probably, however, lacked iodine pills, battery powered radio, cash money and water. Own emergency food supply kit was seen to have a major role in urban areas since it helps in exceptional situations and also in normal daily life. Electricity blackout was said to be the most typical exceptional situation nowadays. As for the findings about guidance, families suggested that the Kotivara-guide could be distributed in child health clinics, family centers and schools. According to research subjects, Kotivara-guide should also have the old guides about foods and other things to store. Based on the results of this research, Finnish emergency food supply kit guidance, Kotivara, is still important thing. In order to improve and be more familiar in Finland, informing should be more humane and targeted at those with the greatest needs. en
ethesis-internal.abstract.primary Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Kiukaisten kunnan taajamassa asuvien lapsiperheiden ajatuksia ja merkityksiä omatoimisesta varautumisesta ja tarkemmin sen konkreettisesta ilmiöstä, kotivarasta. Tutkimuksessa haetaan vastauksia kotivara ja omatoiminen varautuminen termien määrittelystä, omasta kotivarasta, omatoimisen varautumisen ja kotivaran tarpeellisuudesta taajamassa nyky-Suomessa ja siitä, miten kotivaraohjeistusta lapsiperheille tulisi kehittää. Aiempaa tutkimustietoa lapsiperheiden varautumisesta ei ole, mutta laajemmat varautumiseen ja kotivaraan liittyneet tutkimukset olivat osoittaneet tietoisuuden kotivarasta olevan kasvussa. Uuden kotivaraohjeistuksen (2014) pohjalta ei ole tehty tämänkaltaista tutkimusta, joten tämä on toistaiseksi ainoa laatuaan. Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa oli fenomenografisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavia aikuisia (kaikki naispuolisia) oli yhdeksästä eri lapsiperheestä, jotka asuivat Kiukaisten taajamassa. Litteroitua tekstiaineistoa analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, siten että analyysia ohjasi vahvasti aiemmat tutkimustiedot aiheesta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutumpi termi ”kotivara” liitettiin pääasiassa elintarvikkeiden varaamiseen poikkeustilanteisiin, hieman tuntemattomampi ”omatoiminen varautuminen” näkyi enemmän henkisenä varautumisena. Kaikilla vastaajilla oli tiedostamattaan kotona kotivara, joka poikkesi jonkun verran ohjeistuksesta. Kotivarasta puuttui todennäköisimmin joditabletit, paristokäyttöinen radio, käteinen raha ja vesi. Taajamaoloissa kotivara nähtiin tärkeänä, sillä se antaa turvan poikkeustilanteessa – joka on todennäköisimmin pitkittynyt sähkökatko – ja kertoo mielekkäästä arjen hallinnasta. Lapsiperheet toivoivat kotivaraneuvontaa erityisesti neuvoloista, perhekeskuksista ja kouluista. Internet ja televisio nähtiin vahvimpina medioina laajempaan tiedottamiseen. Paperiseen kotivara-esitteeseen toivottiin takaisin elintarvike- ja välttämättömyystavaralistauksia. Johtopäätelminä on, että kotivaralla on edelleen merkitystä Suomessa ja tulevaisuudessa tiedotus siitä tulee olla ihmisläheisempää ja kaikkien saatavilla olevaa. Riskiryhmät tulisi ottaa paremmin huomioon ja tietoa tulisi saada myös järjestöjen ulkopuolella oleville ihmisille. en
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201505191212
dc.type.dcmitype Text
dct.alternative Emergency food supply kit and self-preparedness of families with children in urban areas en

Files in this item

Files Size Format View
Antervo_VALMIS_GRADU.pdf 10.22Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record