Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Ammattikuntaveli vai kaupunkilainen? : Räätälit ja veranleikkaajat osana kaupunkiyhteisöä Tukholmassa 1460–1525

Show full item record

Title: Ammattikuntaveli vai kaupunkilainen? : Räätälit ja veranleikkaajat osana kaupunkiyhteisöä Tukholmassa 1460–1525
Author(s): Lehtoruusu, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Discipline: Finnish and Nordic History
Language: Finnish
Acceptance year: 2016
Abstract:
Tutkin Tukholmassa samaan ammattikuntaan kuuluneita räätäleitä ja veranleikkaajia 1400-luvun lopulla. Yhtäältä tarkastelen heitä ryhmänä, ja selvitän, muodostivatko näiden ammattien harjoittajat yhtenäisen joukon ja millainen se oli suhteessa muihin kaupunkilaisryhmiin. Toisaalta käsittelen räätäleitä ja veranleikkaajia ammattikunnan kautta, ja tutkin, kuinka ammattikunta vaikutti heidän toimintaansa kaupungissa. Tutkimuskysymykseni voi tiivistää seuraavasti: Minkälainen ryhmä ammattikunnan jäsenet olivat? Mikä oli ammattikunnan merkitys räätäleille ja veranleikkaajille? Käytän tutkimuksessani prosopografista metodia. Tavoitteena menetelmässä on löytää toimintamalleja ja kaavamaisuuksia yhdistämällä satunnaiset lähdemaininnat sekä havaita, mikä on tavallista ja mikä poikkeuksellista. Tutkimuskohteenani ei siis ole yksittäinen räätäli vaan joukko, jota hän edustaa. Aineistoni analysoinnissa hyödynnän niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista lähestymistapaa. Räätälit ja veranleikkaajat olivat varallisuudeltaan kaupungin keskikastia. Suhteessa muihin käsityöläisiin he olivat kuitenkin varakkaita. Räätälit ja veranleikkaajat eivät muodostaneet varallisuudeltaan yhtenäistä ryhmää. Jotkut maksoivat varsin suuria veroja, mutta osa ei kyennyt maksamaan veroja lainkaan. Räätälien ja veranleikkaajien välillä ei ollut suurta eroa, mutta veranleikkaajat maksoivat hitusen korkeampaa veroa kuin räätälit. Räätälit ja veranleikkaajat eivät asuneet samalla alueella kaupungissa. He suosivat sisäkorttelia, joka oli myös muiden erikoistuneempien käsityöläisten, kuten kultaseppien, kukkarontekijöiden ja kannunvalajien suosiossa. Toiseksi eniten heitä asui läntisessä korttelissa, joka oli käsityöläiskortteli. Räätälit ja veranleikkaajat hakeutuivat samoille alueille kuin muutkin käsityöläiset, mutta heitä asui myös kauppiaiden suosimissa eteläisessä ja itäisessä korttelissa. Ammattikunta sääteli käsityönharjoittamista, sillä oli tuomiovaltaa jäsenistöönsä ja se oli tärkeä sosiaalinen yhteisö, joka käsitti myös mestarin talouden muut jäsenet. Räätälit ja veranleikkaajat tukivat toisiaan esimerkiksi oikeuden edessä ja käsittelivät riitansa ammattikunnan sisällä raatihuoneen sijaan, mutta ammattikunta ei ollut sulkeutunut yhteisö. Jäsenillä oli omat sukunsa ja sosiaaliset verkostonsa, joihin ammattikunta ei puuttunut. Räätäleillä ja veranleikkaajilla ei ollut ammattikuntana erityistä vaikutusvaltaa kaupungissa. Yksittäiset mestarit saattoivat tulla valituksi kaupungin luottamustehtäviin, mutta ketään heistä ei valittu tärkeimpään tehtävään eli raadin jäseneksi. Pitkä ura luottamustehtävissä oli hyvin poikkeuksellista. Saman ammattikunnan jäsenyys ei tarkoittanut yhtenäisiä mielipiteitä politiikasta. Vastaus otsikkoni kysymykseen, olivatko räätälit ja veranleikkaajat ammattikuntaveljiä vai kaupunkilaisia, on, että he olivat molempia. Ammattikunta oli merkityksellinen yhteisö, mutta ei ainut eikä joka tilanteessa ensisijainen.
Keyword(s): Tukholma räätälit veranleikkaajat ammattikunnat kaupunkihistoria käsityöläiset ammattikuntalaitos prosopografia keskiaika ompelijat hantverkare skråväsen skräddare prosopografi medeltiden


Files in this item

Files Size Format View
Mari_Lehtoruusu_Pro_gradu_2016.pdf 19.46Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record