Tutkimus käsittelee suomalaisessa lehdistössä kesä- ja heinäkuussa 1970 käytyä keskustelua Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin ja shaahitar Farah Diban valtiovierailusta ja vierailun aikana tapahtuneista mielenosoituksista. Tutkimus analysoi erityisesti poliittisesti sitoutuneiden sanomalehtien (Uusi Suomi ja Kansan Uutiset) polarisoitunutta raportointia aiheesta. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, miten poliittisesti sitoutuneet ja poliittiselta maailmankatsomukseltaan vastakohtaiset sanomalehdet raportoivat vierailusta ja miten valtiovierailun aikana tapahtuneet mielenosoitukset vaikuttivat sanomalehdissä käytävään keskusteluun.
Shaahin valtiovierailun yhteydessä järjestetyt mielenosoitukset muistetaan yhtenä merkittävimpänä tapahtumasarjana suomalaisten mielenosoitusten historiassa, mutta näitä tapahtumia ei juuri ole analysoitu lehdistön näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena onkin avata tätä lukua suomalaisten mielenosoitusten historiassa. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena on kartoittaa syvemmin shaahin valtiovierailuun johtanutta prosessia sekä mielenosoittajien että viranomaisten valmistautumista valtiovierailuun.
Lähdemateriaali koostuu sanomalehtiaineistosta kesä-heinäkuulta 1970 sekä viranomaislähteistä pääasiassa vuosilta 1969-1970. Viranomaismateriaalista murto-osa on 1960-luvun puolelta. Kansan Uutisten ja Uuden Suomen lisäksi tutkimuksessa käytetään lähteinä muita sanomalehtiä (mm. Helsingin Sanomat ja Suomen Sosiaalidemokraatti) sekä ns. ”naistenlehtiä” (Eeva ja Jaana). Viranomaislähteinä tutkimuksessa käytetään Kansallisarkistossa säilytettäviä valtiovierailuun liittyviä Presidentin kanslian materiaaleja sekä Suojelupoliisin arkiston materiaaleja. Sanomalehdet ja viranomaismateriaali muodostavat laajan lähdepohjan, jonka ansiosta aihealuetta käsitellään tutkimuksessa monipuolisesti.
Tutkimuksessa nostetaan esille neljä teemaa, joiden puitteissa suurin osa käydystä sanomalehtikirjoittelusta käytiin. Teemat ovat shaahin ja Iranin taustojen avaaminen sekä pohdinta eli miksi valtiovierailu järjestettiin; mielenosoittajien ja ympäröivän yhteiskunnan erojen käsittely ”sukupolvien välisen kuilun” konseptin kautta; mielenosoitusten väkivaltaisuuksien analysointi ja syyllisten tahojen etsintä; suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden käsittely uhkakuvien (poliisivaltio vs. anarkia) kautta.
Tutkimuksessa havaitaan myös, että sanomalehtien valtiovierailua ja mielenosoituksia koskeva kirjoittelu on jaettavissa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lehdet keskittyvät Iranin historiaan ja ajankohtaisiin asioihin, ne avaavat shaahin ja shaahittaren taustoja sekä pohtivat, miksi valtiovierailu on järjestetty. Ajallisesti ensimmäinen vaihe kestää ensimmäisen vierailupäivän iltaan asti, jolloin ensimmäisen varsinaisen mielenosoituksen myötä mielenosoituksen nousevat erityisesti vasemmistolehtien agendalle. Kolmanteen vaiheeseen kirjoittelussa siirrytään kolmantena vierailupäivänä, kun keskustelu siirtyy voimakkaasti Erkki Tuomiojan pidätyksen myötä käsittelemään shaahin sijasta suomalaisen poliisin oikeuksia ja vastuita.
Tutkimus osoittaa, että shaahin vierailua ja siihen liittyneitä mielenosoituksia käsittelevä lehtikirjoittelu on osa vuosikausia jatkunutta polarisoitunutta debattia ja yhteiskunnallista kehityskaarta.
