Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Asianajotoimeksiannon syntyminen ja sitovuus

Show full item record

Title: Asianajotoimeksiannon syntyminen ja sitovuus
Author(s): Tamminen, Nana
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Discipline: Obligation law
Language: Finnish
Acceptance year: 2016
Abstract:
Tutkimuskysymykseni on milloin asianajotoimeksianto syntyy sitovalla tavalla ja mitä tästä sitovuudesta seuraa. Tarkoitukseni on kartoittaa tilanteita, joissa katson asianajotoimeksiannon syntyneen ja toimeksiantosopimuksen sitovuuden alkaneen. Esittelen myös poikkeuksia sitovuuteen ja sitovuuden oikeusvaikutuksia. Asianajotoimeksianto on toimeksianto, jossa Suomen Asianajajaliittoon kuuluva henkilö eli asianajaja ottaa hoitaakseen päämiehensä oikeudellisia asioita tai suorittaa päämiehelleen lainopillisia palveluksia. Asianajotoimeksiantosopimus ei ole määrämuotoinen sopimus ja on tavallista, että asianajotoimeksianto syntyy suullisesti. Tätä kuitenkin rajoittaa esimerkiksi mahdolliset kuluttajansuojalain säännökset. Lähtökohtaisesti voidaan nimetä neljä erilaista sopimuksen syntytapaa. Voidaan ajatella, että sopimus syntyy Oikeustoimilain tarjous-vastaus –mekanismin kautta, konkludenttisesti, neuvottelujen tuloksena tai, että sopimus syntyy prosessissa. Olen pitänyt kaikille malleille yhteisenä sitä, että on olennaista, että osapuolet ovat päässeet yhteisymmärrykseen sellaisista asioista, joiden avulla voitaisiin antaa OikTL:n mukainen täydellinen tarjous. Tämä voi tapahtua perinteisen mallin mukaisella hyväksymisellä, konkludenttisesti toiminnan kautta tai sopimusneuvotteluiden kautta. Sopimukset siis syntyvät kun näistä olennaisista asioista on päätetty. Lisäksi katsoin, että jokainen sopimuksen syntytapa on hivenen ongelmallinen kun on kyse asianajotoimeksiannon syntymisestä. Lopputulokseni oli, että sopivin sopimuksen syntytapa on prosessuaalinen sopimuksen syntyminen, sillä asianajotoimeksiannossa on useita asianajajaa sitovia prekontruaalisia velvoitteita. Syntymisen lisäksi käsittelin sopimuksen sitovuutta. Asianajotoimeksiantosopimus voi olla sitova pistemäisesti, prosessuaalisesti tai tiettyjen edellytysten täytyttyä kokonaan tai osittain sitomaton. Kuluttajasopimusta koskee omat erikoissäännöksensä. Katsoin, että sopimuksen syntytavoista perinteisen ajatuksen mukaan kaikki muut, paisti prosessuaalinen sopimuksen syntyminen, kuuluvat sopimuksen pistekäsityksen alaan. Sen mukaan sopimusvelvoitteet alkavat tiettynä hetkenä. Kuitenkin tarkemman tarkastelun jälkeen pääsyin siihen, että kaikki sopimuksen syntytavat voidaan siirtää prosessikäsitykseen. Täten asianajotoimeksiantosopimus on dynaaminen sopimus, jossa velvollisuudet syntyvät pikku hiljaa. Lisäksi käsittelen asianajotoimeksiannon sitovuuden oikeusvaikutuksia. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että asianajajalla on enemmän velvollisuuksia asiakasta kohtaan, kun asiakkaalla on asianajajaa kohtaan. Velvollisuuden syntyvät lisäksi pikku hiljaa, ja osa niistä on velvoittavia jo ennen varsinaisen toimeksiannon syntymistä. Tulen siihen tulokseen, että tämä vahvistaa käsitystäni siitä, että asianajotoimeksianto syntyy ja tulee sitovaksi prosessissa.


Files in this item

Files Size Format View
Nana Tamminen, ... en ja sitovuus 10_2016.pdf 1.386Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record